Opetusministeriön muutaman vuoden takaisten laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Jotain kannattaisi siis tehdä. Hiilamon mielestä ilmiöstä puhutaan kyllä paljon, mutta konkreettiset toimenpiteet puuttuvat.
Pojat tarvitsevat tyttöjä enemmän tukea koulunkäyntiin. Ei ole mitään hyväksyttävää syytä sille, miksi poikien arvosanat saisivat olla peruskoulussa heikompia kuin tyttöjen arvosanat. Suomessa tämä on hyväksytty, kuin se olisi jokin biologinen ominaisuus. Ajatellaan, että pojat on poikia, Hiilamo ryöpyttää.
Toiminta kuntouttaa paremmin kuin lääkitys
Peruskoulun jälkeen nuoret pitäisi saada Nordin mukaan mahdollisimman nopeasti johonkin toimintaan mukaan.
– Se on nuoren kehitykselle ominaista, että he ovat toimeliaita. He tarvitsevat yhteisön ja vertaistuen. Sillä on paljon kuntouttavampi merkitys kuin vaikka jollain lääkityksellä.
Tosi monen nuoren kohdalla heidän kokemus itsestä on se, ettei heillä ole mitään arvoa yhteiskunnassa. Siksi näen tärkeänä, että kehitetään malleja, joilla nuoret saadaan yhteiskunnan aktiivisiksi toimijoiksi heidän toimintakykynsä huomioiden.
( Ilta-sanomat 16.2.2017 Ulla Nordin)
