Tutustuin Koulutuskeskus Salpauksen Pulssin toimintaan. Pulssin ensisijainen tavoite on kohdentaa palvelua opiskelijoille joille on tarjottu perusopetuksen tarjoamat tukipalvelut. Pulssin tavoitteena on pitää opiskelija aktiivisena oppijana.
Pulssin opiskelijoille tehdään henkilökohtainensuunnitelma. Opiskelija saa yksilöllistä tukea ja ohjausta kaikkeen opiskeluun ja elämänhallintaan liittyvissä haasteissa. Jos opiskelijalla on valmiuksia niin samalla pyritään edistämään opintoja.
Paikkana Pulssi oli " kodinomainen ja helposti lähestyttävä" matalankynnyksen lisäksi yksilökeskeinen ohjaaminen on ammattimaista.
Pulssista voidaan opiskelija ohjata saamaan esim. Erityisoppilaitokseen opetusta eli henkilöstö ohjaa ja varmistaa opiskelijalle soveltuvan opintopolun.
Toivottavasti kyseinen palvelu pysyy opiskelu tarjonnassa. Nämä ovat yhteiskunnan ja koulutuksenjärjestäjän arvo kysymyksiä.
sunnuntai 25. syyskuuta 2016
OPETUSHARJOITTELU
Harjoittelu paikka
Torstai 13.10.2016 aloitin opetusharjoittelun Koulutuskeskus Salpauksen Levyseppä Hitsaaja koulutuksessa. Opetusharjoittelulle en " virallista" päättymispäivää ole laittanut, koska saman sisältöistä opetusta ja haasteista on omassakin opetuksessa Talotekniikassa. ( Elinikäistä oppimista).
Opetusharjoittelu päättyy tänään 17.2.2017, mutta työskentely yksikökössä tulee jatkumaan. Missä laajuudessa on vielä tässä muuttuvassa tilanteessa epäselvää.
Kiitos Katsastajankadun opetushenkilöstölle opetusharjoitteluun osallistumisesta ja ohjauksesta.
Ohjaavana Opettajan toimii Minna Keskinen ja opetusharjoittelussa Sauli Hakala. Molemmat toimivat ammatillisina erityisopettajana ja ovat molemmat suorittaneet ammatillisenerityisopettajan koulutuksen.
Koulutuskeskus Salpauksessa on valtiovallan säästöistä johtuen vähennetty merkittävästi opettajia ja muuta tukihenkilöstöä . Miten ja missä muodossa vähennykset vaikuttavat erityisentuen toteuttamiseen? Tässä vaiheessa on haastavaa kommentoida, koska vähennykset jatkuvat tämän hetken tiedon mukaan vuoteen 2018.
Pedagoginen ikkuna on muuttunut oleellisesti opettajien vähentyessä. Uutena ohjauksellisena resurssina Koulutuskeskus Salpaus käyttää Taitovalmentajia. Taitovalmentajat toimivat ei virkasuhteisina ja järjestäytyvät työnantajan määräämiin ohjauksellisiin tavoitteisiin.
Taitovalmentaja erityisentuen antajana
Taitovalmentaja on alansa ammattihenkilö, joka työskentelee ilman pedagogista vastuuta. Suorittaa ohjauksellisia tai valmentavia tehtäviä " vastuu opettajan antamien ohjeiden mukaisesti". Kyseessä ei ole kaksoisopettajuus vaan taitovalmentaja työskentelee opiskelijoiden kanssa, myös täysin itsenäisesti. Taitovalmentajat eivät käytä julkistavaltaa eli eivät arvioi, kurinpidolliset toimenpiteet ja eivätkä käytä oppilashuoltojärjestelmää.
Harjoittelupaikassa näitä taitovalmentajia oli ainakin neljä. Pääsääntöisesti heidän vastuulla oli työsalin oppimisympäristöstä vastaaminen.
Haasteena näen miten yksilöllinen ohjaus ja opetus toteutuu ja eritoten millä kompetenssilla taitovalmentaja osaa vastata kognitiivisiin haasteisiin, koska pedagogista vastuuta ei ole.
Harjoittelupaikassa on ennen ollut erityistä tukea vaativille oma ryhmä, jota on opettanut erityisopettaja tarvittavin lisäresurssein.
Integroinnin tuloksena tämän mallinen ryhmittely on lopetettu. Se miten erityistä tukea vaativien yksilölliset tarpeet ovat integroinnin yhteydessä parantuneet tai heikentyneet on minulle epäselvää.
Peilatessani pienryhmä työskentelyn muuttamista isompaan ryhmään voi se huonosti hoidettuna heikentää erityisentuen antamista ja aiheuttaa ryhmätasoisia ongelmia, jotka voivat näkyä eritoten negatiivisena keskeyttämisinä.
Opetusharjoittelusuunnitelma
Opetusharjoittelun tavoitteena on lisätä erityispedagogista osaamista ja käytänteitä.
Tutustua Koulutuskeskus Salpauksen yksilöllisen opintopolun luomiseen ja opintojen tukemiseen..
Lisäksi etsin työkaluja keskeyttämisuhassa olevien opiskelijoiden tukemiseen.
Myös "huippuoppilaiden" huomioiminen on keskeinen tavoite (alisuoriutuminen).
Harjoittelu paikassani opintojen negatiiviset keskeyttämiset ovat todellinen haaste?
Ensimmäisen vuoden opiskelijoita 2016 on 88 ja kaikkiaan opiskelijoita on 250 opiskelijaa 1-3 luokilla.
Hojksattujen osuus on 1-3 luokilla 65 opiskelijaa eli n. 26% . Yleisin käytössä oleva syykoodit ovat hahmottamishäiriöt, kielelliset ongelmat ja 2,4 ja 12 muu syy.
Hojks prosessi ei poikkea oleellisesti yleisistä Koulutuskeskus Salpauksen ohjeistuksesta ja käytänteistä.
Erityisentuen huomioiminen
HOJKS
Erityisentuen suunnittelun työkaluksi tehdään kirjallinen (HOJKS) henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Sen laaditaan moniammatillisessa yhteistyössä.
HOJKSIN tulee korostaa oppilaan asemaa oman opiskelunsa subjektina ja rakentaa yksilöllinen joustava opintopolku tutkinnonsuorittamisen näkökulmasta. Lisäksi tuetaan formatiilistä tavoitetta eli kasvua aikuisuuteen, työelämään ja kotoa irtaantumiseen.
HOJKSISSA tulee huomioida, että toimenpiteet tuottavat vastetta, jos toimenpiteet eivät tuota haluttua tulosta (vastetta) on toimenpiteitä muutettava eli HOJKS elää opiskelijan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Tavoitteena on, että oppimisesta muodostuu koko elämän mittainen prosessi.
Erityispedagogisia menetelmiä
Opiskelijan opintojen eteneminen määritellään tutkinnonperusteissa. Voimassa olevat tutkinnonperusteet painottavat vahvasti työelämälähtöisyyttää ja osaaminen tulisi ensisijaisesti osoittaa "oikeissa töissä". Oppilaitoksen valmistavankoulutuksen tulisi tukea tai täydentää ammatillistaosaamista.
On kahdenlaista oppimiskykyä. Tietojen oppimista ja taitojen oppimista. Jotta nämä molemmat etenevät halutusti on hallittava laaja-alaisia kongitiivisia kykyjä.
Ammatillisen koulutuksen pedagoginen haaste on saada opitut tiedot muuttumaan taidoksi eli ammatilliseksi osaamiseksi.
Joustavuutta
Tähän haasteeseen on vastattu joustavalla yksilöllisellä opintopolulla. Joustavuus ei tarkoita helppoutta vaan vaatii opettajalta laaja-alaista osaamista ja ohjausta. Yksilöllistä polkua suunnitellessa tulisi opettajalla olla käsitys missä ja millaisissa vaiheissa opiskelija toimii ja selviytyy itsenäisesti. Toteututtamis vaiheessa olisi tunnistettava mihin oppilas kykenee ohjattuna tai autettuna.
Tätä toteutus vaiheen tarkastelua ja tunnistamista tulisi suorittaa alkuvaiheessa useasti työssäoppimipaikalla ja varmistaa ohjauksellisten resurssien riittävyys. Lisäksi työssäoppimisen ohjaajille tulisi selventää yksilöllisesti opiskelijan tavoitteet.
Muita käytössä olevia erityispedagogisia menetelmiä
Tekemällä oppiminen
" Virheiden kautta oppii varmasti", " Harjoitus tekee mestarin", "Toistoja ja Toistoja".
Näitä fraasejahan sitä rekistöröi opetus kentällä. Oletettavasti opettajat tarkoittavat fraaseilla, että harjoituskertojen määrää lisätään, vauhtia vähennetään, pilkotaan tavoite pinempiin palasiin ja edetään positiivisuuden kautta. Toistaminen on hyvä keino oppia asioita, mutta vain johonkin rajaan saakka. Jos toistot eivät tuota haluttua tulosta on mietittävä uusia tulokulmia. Etsitään vahvuuksia ja löydetään osaaminen vahvuuksien kautta.
Atto aineiden integraatiota voisi mielesätni lisätä ja tukisi tekemällä oppimista. Sehän voisi olla nykyaikainen kisälli-oppipoikamallli.
Laajennettu työssäoppiminen
" Joissakin tapauksissa opiskelijalle on saatu koulukeskeytämisen uhka päättymään laajennetulla työssäoppimisella" eli motivaatio ja osaaminen on edennyt positiiviseen suuntaan. Oppilas ei osallistu oppilaitoksessa opiskeluun perusopetussuunnitelman mukaisesti.
Opiskelija on kokenut työssäoppimisen oikeaksi työksi ja kertoo viihtyvänsä.
Jos kyseistä vaihtoehtoa ei olisi ollut tarjolla hän olisi lopettanut opinnot.
Joissakin tapauksissa laajennettu työssäoppiminen koetaan muiden opiskelijoiden kannalta epäoikeuden mukaiseksi. " Miksi meidä pitää olla täällä" " Minäkin alan lintsaamaan".
Mielestäni laajennettua työssäoppimista tulee käyttää, mutta on osattava ja otettava huomioon sen käänteiset vaikutukset, koska kyseessä on yksilötason ratkaisu ei muiden tule kokea sitä motivaatiota alentavana.
Mitä opin ja miten hyödynnän oetusharjoittelun antia?
Opin, että toimintatavat, opettajat ja kulttuuri poikkeaa paljonkin Talotekniikan oppimisympäristöstä. Talotekniikassa ei ole taitovalmentajia ja erityisentuen opiskelijoiden määrät ovat pienemmät, mutta haasteet samanlaiset.
Erityipedagogisissa toimintamalleissa olisi kehitettävää ja yhtenäistettävää, mutta jatkuvassa muutoksessa ja muuttuvissa oppimisymäristöissä on hyvin haastavaa luoda " johdonmukaista erityipedagogista ilmapiiriä".
Huolestuttavinta on!
Saavatko erityistätukea vaativat opiskelijat heille suunnattuja ohjuksellisia palveluita täysimääräisesti ja laadukkaasti?
Ovatko hojksien seurannat (vaste) ajantasalla ja tavoitteellisesti suunniteltuja?
Onko kaikille hojkseille kognitiivisia perusteita?
Osallistuuko erityisentuen opetukseen koulutetut ja motivoituneet opettajat?
Voisiko erityisenopetuksessa ottaa askeleen taakse integroitumisesta ilman stigmasoitumista?
Kiitos ja kysymyksiä Erityisopettaja Sauli Hakalalle
1. Mikä on parasta työssäsi?
Saa opiskelijan ja opettajan välille luottamuksen. Opinnot ovat edenneet halutulla tavalla.
2. Kuinka paljon hojksattuja opiskelijoita on nyt ohjauksessa?
20 hojksattua opiskelijaa 35 opiskelijasta.
3. Toimiiko hojks prosessit mielestäsi?
Erityisentuen tarvetta ei ole riittävästi. Resurssit riittämättömät.
4. Mitä parannus ehdotuksia hojks prosessiin esittäisit?
Lisää resursseja. Kaksoisopettajuutta ja yksilöllistä ohjausta.
5. Ketä ovat Taitovalmentajat?
Alansa ammattihenkilöitä. Erilaisilla taustoilla. Vähintään opetettavan alan peruskoulutuksen saaneita.
6. Mikä on Taitovalmentajien pedagoginen vastuu on koulutuksessa?
Ei mitään vaan ohjauksellinen vastuu.
7. Kohdistuuko korotettu (hojks) opiskelija maksu sitä tarvitseville "ammattiaineissa"?
Eurot tulisi kohdentaa tasapuolisemmin ja yksilöllisemmin.
8. Jaksatko työssäsi eläkkeelle asti?
Toivon mukaan.
9. Kerro omin sanoin miten jaksat työssäsi eläkkeelle?
Harrastan liikuntaa kolme kertaa viikossa.
Hyvä työympäristö kaikkineen.
Euroilla ohjaaminen (Johtaminen) vähentää työhyvinvointia.
10. Miten kehittäisit erityisopetusta omasta näkökulmasta?
Tukitoimien lisääminen, pienemmät ryhmäkoot tarpeiden mukaan, integraation kehittäminen erityistuessa.
11. Millaisia yksilöllisiä opintopolkuja teillä on käytössä?
Yo-polku 2v
13. Millaisia opintopolkuja tulisi mielestäsi olla?
Rautarakenne ja teollisuus asentaja (rakennustyömaa, teollisuus)
Koneistaja
Kunnossapito asentaja
Robotiikka, automaatio ja pneumatiikka asennus
Hitsaajan polku IW ( Teollisuusputkisto hitsaaja ja asentaja)
14. Onko työssäoppimispaikkojen saaminen haastavaa vai helppoa?
Kohtalaisen helppoa. Suhdanteiden mukaan.
15. Suoritetaanko ammattiosaamisen näytöt työelämässä?
Valtaosa. Työssäoppimisjaksojen aikana.
16. Kiitos haastattelusta!
Torstai 13.10.2016 aloitin opetusharjoittelun Koulutuskeskus Salpauksen Levyseppä Hitsaaja koulutuksessa. Opetusharjoittelulle en " virallista" päättymispäivää ole laittanut, koska saman sisältöistä opetusta ja haasteista on omassakin opetuksessa Talotekniikassa. ( Elinikäistä oppimista).
Opetusharjoittelu päättyy tänään 17.2.2017, mutta työskentely yksikökössä tulee jatkumaan. Missä laajuudessa on vielä tässä muuttuvassa tilanteessa epäselvää.
Kiitos Katsastajankadun opetushenkilöstölle opetusharjoitteluun osallistumisesta ja ohjauksesta.
Ohjaavana Opettajan toimii Minna Keskinen ja opetusharjoittelussa Sauli Hakala. Molemmat toimivat ammatillisina erityisopettajana ja ovat molemmat suorittaneet ammatillisenerityisopettajan koulutuksen.
Koulutuskeskus Salpauksessa on valtiovallan säästöistä johtuen vähennetty merkittävästi opettajia ja muuta tukihenkilöstöä . Miten ja missä muodossa vähennykset vaikuttavat erityisentuen toteuttamiseen? Tässä vaiheessa on haastavaa kommentoida, koska vähennykset jatkuvat tämän hetken tiedon mukaan vuoteen 2018.
Pedagoginen ikkuna on muuttunut oleellisesti opettajien vähentyessä. Uutena ohjauksellisena resurssina Koulutuskeskus Salpaus käyttää Taitovalmentajia. Taitovalmentajat toimivat ei virkasuhteisina ja järjestäytyvät työnantajan määräämiin ohjauksellisiin tavoitteisiin.
Taitovalmentaja erityisentuen antajana
Taitovalmentaja on alansa ammattihenkilö, joka työskentelee ilman pedagogista vastuuta. Suorittaa ohjauksellisia tai valmentavia tehtäviä " vastuu opettajan antamien ohjeiden mukaisesti". Kyseessä ei ole kaksoisopettajuus vaan taitovalmentaja työskentelee opiskelijoiden kanssa, myös täysin itsenäisesti. Taitovalmentajat eivät käytä julkistavaltaa eli eivät arvioi, kurinpidolliset toimenpiteet ja eivätkä käytä oppilashuoltojärjestelmää.
Harjoittelupaikassa näitä taitovalmentajia oli ainakin neljä. Pääsääntöisesti heidän vastuulla oli työsalin oppimisympäristöstä vastaaminen.
Haasteena näen miten yksilöllinen ohjaus ja opetus toteutuu ja eritoten millä kompetenssilla taitovalmentaja osaa vastata kognitiivisiin haasteisiin, koska pedagogista vastuuta ei ole.
Harjoittelupaikassa on ennen ollut erityistä tukea vaativille oma ryhmä, jota on opettanut erityisopettaja tarvittavin lisäresurssein.
Integroinnin tuloksena tämän mallinen ryhmittely on lopetettu. Se miten erityistä tukea vaativien yksilölliset tarpeet ovat integroinnin yhteydessä parantuneet tai heikentyneet on minulle epäselvää.
Peilatessani pienryhmä työskentelyn muuttamista isompaan ryhmään voi se huonosti hoidettuna heikentää erityisentuen antamista ja aiheuttaa ryhmätasoisia ongelmia, jotka voivat näkyä eritoten negatiivisena keskeyttämisinä.
Opetusharjoittelusuunnitelma
Opetusharjoittelun tavoitteena on lisätä erityispedagogista osaamista ja käytänteitä.
Tutustua Koulutuskeskus Salpauksen yksilöllisen opintopolun luomiseen ja opintojen tukemiseen..
Lisäksi etsin työkaluja keskeyttämisuhassa olevien opiskelijoiden tukemiseen.
Myös "huippuoppilaiden" huomioiminen on keskeinen tavoite (alisuoriutuminen).
Harjoittelu paikassani opintojen negatiiviset keskeyttämiset ovat todellinen haaste?
Ensimmäisen vuoden opiskelijoita 2016 on 88 ja kaikkiaan opiskelijoita on 250 opiskelijaa 1-3 luokilla.
Hojksattujen osuus on 1-3 luokilla 65 opiskelijaa eli n. 26% . Yleisin käytössä oleva syykoodit ovat hahmottamishäiriöt, kielelliset ongelmat ja 2,4 ja 12 muu syy.
Hojks prosessi ei poikkea oleellisesti yleisistä Koulutuskeskus Salpauksen ohjeistuksesta ja käytänteistä.
Erityisentuen huomioiminen
HOJKS
Erityisentuen suunnittelun työkaluksi tehdään kirjallinen (HOJKS) henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Sen laaditaan moniammatillisessa yhteistyössä.
HOJKSIN tulee korostaa oppilaan asemaa oman opiskelunsa subjektina ja rakentaa yksilöllinen joustava opintopolku tutkinnonsuorittamisen näkökulmasta. Lisäksi tuetaan formatiilistä tavoitetta eli kasvua aikuisuuteen, työelämään ja kotoa irtaantumiseen.
HOJKSISSA tulee huomioida, että toimenpiteet tuottavat vastetta, jos toimenpiteet eivät tuota haluttua tulosta (vastetta) on toimenpiteitä muutettava eli HOJKS elää opiskelijan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Tavoitteena on, että oppimisesta muodostuu koko elämän mittainen prosessi.
Erityispedagogisia menetelmiä
Opiskelijan opintojen eteneminen määritellään tutkinnonperusteissa. Voimassa olevat tutkinnonperusteet painottavat vahvasti työelämälähtöisyyttää ja osaaminen tulisi ensisijaisesti osoittaa "oikeissa töissä". Oppilaitoksen valmistavankoulutuksen tulisi tukea tai täydentää ammatillistaosaamista.
On kahdenlaista oppimiskykyä. Tietojen oppimista ja taitojen oppimista. Jotta nämä molemmat etenevät halutusti on hallittava laaja-alaisia kongitiivisia kykyjä.
Ammatillisen koulutuksen pedagoginen haaste on saada opitut tiedot muuttumaan taidoksi eli ammatilliseksi osaamiseksi.
Joustavuutta
Tähän haasteeseen on vastattu joustavalla yksilöllisellä opintopolulla. Joustavuus ei tarkoita helppoutta vaan vaatii opettajalta laaja-alaista osaamista ja ohjausta. Yksilöllistä polkua suunnitellessa tulisi opettajalla olla käsitys missä ja millaisissa vaiheissa opiskelija toimii ja selviytyy itsenäisesti. Toteututtamis vaiheessa olisi tunnistettava mihin oppilas kykenee ohjattuna tai autettuna.
Tätä toteutus vaiheen tarkastelua ja tunnistamista tulisi suorittaa alkuvaiheessa useasti työssäoppimipaikalla ja varmistaa ohjauksellisten resurssien riittävyys. Lisäksi työssäoppimisen ohjaajille tulisi selventää yksilöllisesti opiskelijan tavoitteet.
Muita käytössä olevia erityispedagogisia menetelmiä
Tekemällä oppiminen
" Virheiden kautta oppii varmasti", " Harjoitus tekee mestarin", "Toistoja ja Toistoja".
Näitä fraasejahan sitä rekistöröi opetus kentällä. Oletettavasti opettajat tarkoittavat fraaseilla, että harjoituskertojen määrää lisätään, vauhtia vähennetään, pilkotaan tavoite pinempiin palasiin ja edetään positiivisuuden kautta. Toistaminen on hyvä keino oppia asioita, mutta vain johonkin rajaan saakka. Jos toistot eivät tuota haluttua tulosta on mietittävä uusia tulokulmia. Etsitään vahvuuksia ja löydetään osaaminen vahvuuksien kautta.
Atto aineiden integraatiota voisi mielesätni lisätä ja tukisi tekemällä oppimista. Sehän voisi olla nykyaikainen kisälli-oppipoikamallli.
Laajennettu työssäoppiminen
" Joissakin tapauksissa opiskelijalle on saatu koulukeskeytämisen uhka päättymään laajennetulla työssäoppimisella" eli motivaatio ja osaaminen on edennyt positiiviseen suuntaan. Oppilas ei osallistu oppilaitoksessa opiskeluun perusopetussuunnitelman mukaisesti.
Opiskelija on kokenut työssäoppimisen oikeaksi työksi ja kertoo viihtyvänsä.
Jos kyseistä vaihtoehtoa ei olisi ollut tarjolla hän olisi lopettanut opinnot.
Joissakin tapauksissa laajennettu työssäoppiminen koetaan muiden opiskelijoiden kannalta epäoikeuden mukaiseksi. " Miksi meidä pitää olla täällä" " Minäkin alan lintsaamaan".
Mielestäni laajennettua työssäoppimista tulee käyttää, mutta on osattava ja otettava huomioon sen käänteiset vaikutukset, koska kyseessä on yksilötason ratkaisu ei muiden tule kokea sitä motivaatiota alentavana.
Mitä opin ja miten hyödynnän oetusharjoittelun antia?
Opin, että toimintatavat, opettajat ja kulttuuri poikkeaa paljonkin Talotekniikan oppimisympäristöstä. Talotekniikassa ei ole taitovalmentajia ja erityisentuen opiskelijoiden määrät ovat pienemmät, mutta haasteet samanlaiset.
Erityipedagogisissa toimintamalleissa olisi kehitettävää ja yhtenäistettävää, mutta jatkuvassa muutoksessa ja muuttuvissa oppimisymäristöissä on hyvin haastavaa luoda " johdonmukaista erityipedagogista ilmapiiriä".
Huolestuttavinta on!
Saavatko erityistätukea vaativat opiskelijat heille suunnattuja ohjuksellisia palveluita täysimääräisesti ja laadukkaasti?
Ovatko hojksien seurannat (vaste) ajantasalla ja tavoitteellisesti suunniteltuja?
Onko kaikille hojkseille kognitiivisia perusteita?
Osallistuuko erityisentuen opetukseen koulutetut ja motivoituneet opettajat?
Voisiko erityisenopetuksessa ottaa askeleen taakse integroitumisesta ilman stigmasoitumista?
Kiitos ja kysymyksiä Erityisopettaja Sauli Hakalalle
1. Mikä on parasta työssäsi?
Saa opiskelijan ja opettajan välille luottamuksen. Opinnot ovat edenneet halutulla tavalla.
2. Kuinka paljon hojksattuja opiskelijoita on nyt ohjauksessa?
20 hojksattua opiskelijaa 35 opiskelijasta.
3. Toimiiko hojks prosessit mielestäsi?
Erityisentuen tarvetta ei ole riittävästi. Resurssit riittämättömät.
4. Mitä parannus ehdotuksia hojks prosessiin esittäisit?
Lisää resursseja. Kaksoisopettajuutta ja yksilöllistä ohjausta.
5. Ketä ovat Taitovalmentajat?
Alansa ammattihenkilöitä. Erilaisilla taustoilla. Vähintään opetettavan alan peruskoulutuksen saaneita.
6. Mikä on Taitovalmentajien pedagoginen vastuu on koulutuksessa?
Ei mitään vaan ohjauksellinen vastuu.
7. Kohdistuuko korotettu (hojks) opiskelija maksu sitä tarvitseville "ammattiaineissa"?
Eurot tulisi kohdentaa tasapuolisemmin ja yksilöllisemmin.
8. Jaksatko työssäsi eläkkeelle asti?
Toivon mukaan.
9. Kerro omin sanoin miten jaksat työssäsi eläkkeelle?
Harrastan liikuntaa kolme kertaa viikossa.
Hyvä työympäristö kaikkineen.
Euroilla ohjaaminen (Johtaminen) vähentää työhyvinvointia.
10. Miten kehittäisit erityisopetusta omasta näkökulmasta?
Tukitoimien lisääminen, pienemmät ryhmäkoot tarpeiden mukaan, integraation kehittäminen erityistuessa.
11. Millaisia yksilöllisiä opintopolkuja teillä on käytössä?
Yo-polku 2v
13. Millaisia opintopolkuja tulisi mielestäsi olla?
Rautarakenne ja teollisuus asentaja (rakennustyömaa, teollisuus)
Koneistaja
Kunnossapito asentaja
Robotiikka, automaatio ja pneumatiikka asennus
Hitsaajan polku IW ( Teollisuusputkisto hitsaaja ja asentaja)
14. Onko työssäoppimispaikkojen saaminen haastavaa vai helppoa?
Kohtalaisen helppoa. Suhdanteiden mukaan.
15. Suoritetaanko ammattiosaamisen näytöt työelämässä?
Valtaosa. Työssäoppimisjaksojen aikana.
16. Kiitos haastattelusta!
sunnuntai 4. syyskuuta 2016
SORALAIN SÄÄDÖKSIÄ
OPISKELIJAN TERVEYDENTILAA
KOSKEVAT VAATIMUKSET
AMMATILLISESSA
PERUSKOULUTUKSESSA JA NÄYTTÖTUTKINTOON
VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA
AMMATILLISISSA
PERUSTUTKINNOISSA
http://www.oph.fi/download/162472_91_011_2014_muu_maarays_01082015.pdf
http://www.oph.fi/download/162472_91_011_2014_muu_maarays_01082015.pdf
Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE KEINOJA PUUTTUA OPISKELUUN SOVELTUMATTOMUUTEEN
http://www.oph.fi/download/170668_koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf
perjantai 2. syyskuuta 2016
MITÄ OVAT NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT
Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on
lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?
Syyskoodi:08 Autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet
Mitä neuropsykiatria on?
• Erilaisia neuropsykiatrisia häiriöitä
• Diagnostiikka
• Toimintakyvyn arviointi
• Historiallinen lääketieteen erikoisala, joka jakautui neurologiaan ja psykiatriaan
1900-luvun alkupuolella
• Tutkimusala, jossa etsitään aivojen toiminnan poikkeavuuksia psykiatristen
oireiden taustalta
• Psykiatrian osa-alue, jossa tutkitaan ja hoidetaan potilaita joiden oireiden
taustalla ajatellaan olevan neurologinen vika
• Neurologian ja psykiatrian uudelleen lähentyminen
Erilaisia neuropsykiatrisia häiriöitä
• Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt (esim. ADHD, autismikirjon häiriöt
mm.Asperger, oppimisvaikeudet, kehitysvammat,Touretteyms.
• Aivovaurioiden aiheuttamat neuropsykiatriset häiriöt
• Dementoiviin sairauksiin liittyvät häiriöt
Diagnostiikka
• Suomessa käytössä ICD-10 diagnoosiluokittelu, josta löytyy eri häiriöiden
kriteerit, noudattelee DSM-IV kriteereitä
• Yhdysvalloissa otettu käyttöön DSM5, jossa hieman erikriteerit
• Diagnostinen haastattelu laaja-alaisesti esim. SCID protokollan mukaan,
tarkentava arvio tutkittavan oireyhtymän strukturoidun haastattelun perusteella
( ADHD: DIVA-2.0,Asperger:Oulu-Asperger), yleensä tarpeen haastatella
vanhempia ja/tai puolisoa
• Käytettävissä olevat tiedot lapsuudesta esim. sairaskertomukset,
koulutodistukset
• Tarvittaessa neuropsykologiset tutkimukset
• Laboratorio kokeet ja pään MRI tarpeen mukaan
Autismikirjon häiriöt
• Autistimikirjonhäiriöillä tarkoitetaan neurobiologisia häiriöitä, joissa sosiaalinen
vuorovaikutus ja vastavuoroinen kielellinen ja ei-kielellinen kommunikaatio ovat
poikkeavia ja lisäksi käyttäytymisessä esiintyy stereotyyppistä, toistavaatoimintaa
• Autistinen lapsi tulee ohjata mahdollisimman varhain tutkimuksiin kuntoutuksen
aloittamiseksi, jotta tulokset olisivatoptimaalisia
Autismikirjo
• Autismi, epätyypillinen
autismi,Rettinoireyhtymä,disintegratiivinenhäiriö,Aspergerinoireyhtymä ja
tarkemmin määrittämätön laaja-alainen kehityshäiriö (PDD NOS) ovat ICD-10:n
diagnooseja autismikirjon häiriöille.
• Diagnoosirajat eivät aina ole tarkat, vaan diagnoosi voi tarkentua seurannassa
Epidemiologia
• Esiintyvyydeksi on arvioitu koko autismikirjon osalta 0.4–0.7 % ja jopa lähes 1 %.
• Pojillakolme-neljäkertaa yleisempää kuin tytöillä
• Autismi on yleistynyt . Ei ole varmuutta, selittyykö se pelkästään parantuneella
diagnosoinnilla.
Taustatekijät
• Autismin tausta on biologinen. Spesifistä syytä ei tunneta.
• Pienellä osalla on tiedossa syy aivotoiminnan häiriöön (esim. tunnettu
kromosomipoikkeavuus,särö-X-oireyhtymä, keskosuus ja siihen liittyvät
ongelmat).
• Perinnöllisillä tekijöillä on merkittävä osuus autismin puhkeamisessa.
• Jos perheessä on autistinen lapsi, jolla autismiin ei ole löydetty selittävää syytä,
on seuraavien sisarusten riski autismikirjon häiriöille noussut.
• Autistisilla on perimästä löydetty uusia, yksittäisiä, oireita selittäviä
geenimutaatioita. Nämä ovat kuitenkin harvinaisia. Mutaatiot vaikuttavat usein
synapsien toimintaan. Taustalla voi olla myös ns.multi-hit-malli, jolloin tarvitaan
samanaikaisesti useita geenimuutoksia, ennen kuin tauti ilmenee.
• Yhteisiä geenipoikkeavuuksia on todettu mm. skitsofreniassa ja
kehitysvammaisuudessa.
Oireet
• Autismi ilmenee yksilöllisesti ja on elinikäinen, vaikka ilmenemismuodot muuttuvat
iän mukana.
• Häiriö ilmenee varhain, yleensä alle 3-vuotiailla.
• N. kolmasosalla autistisista lapsista puheen ja kielen kehityksen alueella tapahtuu n.
1.5–2-vuotiaana taantumista (katsekontakti vähenee, opitut sanat voivat jäädä pois
käytöstä).
• Päänympäryksen kasvu kiihtyy n. 30 %:lla varhaisessa leikki-iässä, mutta tasoittuu
myöhemmin.
• Vastavuoroisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä on poikkeavuutta.
– Katsekontaktin, ilmeiden ja eleiden käyttö on puutteellista.
– Lapsi on omissa oloissaan muiden seurassa.
– Jaettu tarkkaavuus on vähäistä tai puuttuu (ei seuraa katseella osoitettuun suuntaan esim.
esineisiin, henkilöihin).
– Toisen asemaan asettuminen on vaikeaa.
– Lapselta puuttuu jäljittelykykyä.
Kommunikaatiossa ja puheessa on kehittymättömyyttä.
– Ei esiinny jokeltelua, elehtimistä eikä puhuttua kieltä tai puhuttu kieli on poikkeavaa (esim.
fraasipuhetta).
– Vuoropuhelutaidot ovat puutteelliset.
• Toimintakyky on huomattavan rajoittunut, ja kiinnostuksen kohteet ovat kapea-alaisia.
– Kaavamaisia vartalon tai käsien liikkeitä
– Itsepintaista tavaroiden osiin kohdistunutta kiinnostusta
– Mielikuvitus- ja roolileikit puutteellisia
– Huomattavaa tuskaisuutta ympäristössä tapahtuneista pienistä muutoksista
• Muita, tavallisia oireita
– Pelkoja, uni- ja syömishäiriöitä
– Raivokohtauksia, aggressiivisuutta tai itsensä vahingoittamista
• Älykkyystaso vaihtelee. Kehitysvammaisuutta on kolmella neljästä. Yleensä kielellinen
taso on selvästi heikompi kuin ei-kielellinen.
Diagnoosi
• Diagnoosi perustuu käyttäytymisen tyypillisiin poikkeavuuksiin.
• Huolellinen kliininen tutkimus, mukana strukturoidut haastattelut ja -arvioinnit
(moniammatillinenyhteistyö), on diagnosoinnissa tärkeää.
• Uuden, tulossa olevan tautiluokituksen myötä diagnoosikriteereissä
todennäköisesti tapahtuu muutoksia. Tarkoituksena on, että eri autismikirjon
diagnoosien sijasta käyttöön tulisi pelkkä autismikirjon häiriö, jolloin
esim.Aspergerinoireyhtymä omana diagnoosinaan tulisi jäämään pois.
• Liitännäis-/rinnakkaisdiagnoosit autismikirjon häiriöissä ovat käytännössä
tavallisia. Näitä ovat esim. tarkkaavaisuushäiriö (ADD/ADHD), eriasteiset
oppimisvaikeudet, epilepsia ja psykiatriset häiriöt.ADHD:nsamanaikainen
diagnosointi autismikirjon häiriön yhteydessä on yleistynyt, vaikka nykyisin
käytössä olevan tautiluokituksen mukaan autismikirjon häiriö sen pois sulkeekin.
Kokonaiskuvan saamisen vuoksi liitännäisdiagnoosit ovat kuitenkin oleellisia
ajatellen vaikkapa lääkehoidon mahdollisuuksia.
Aspergerinoireyhtymä
– Omana erillisenä diagnoosina tullut tunnetuksi 1990-luvulla. Kriteerit ovat pitkälti
samanlaisia kuin autismissa.
– Esiintyy pojilla selvästi useammin kuin tytöillä (4–5:1), ja voi tytöillä olla vaikeampi
tunnistaa.
– Selvimpänä erona autismiin on, että älyllinen ja kielellinen kehitys etenee yleensä
normaalisti, vaikka lapsella onkin vaikeutta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
– Sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat kärjistyvät yleensä samanikäisten lasten
joukossa. Oma näkökulma on hallitseva, eikä lapsella ole halua tai keinoja toimia
samanikäisten kanssa tai se tapahtuu vain omilla ehdoilla.
– Luonteva katsekontaktin käyttö on usein hankalaa.
Kommunikoinnissa ilmeiden ja eleiden käyttö voi olla vähäistä. Kirjakielinen puhe tai
omaperäiset ilmaukset ovat tavallisia. ”Rivien välistä lukeminen” on vaikeaa.
– Maneerit, kuten käsien heiluttelu, etenkin innostuessa, ovat tavallisia.
– Erityiskiinnostukset ovat usein hyvin intensiivisiä ja/tai kapea-alaisia. Tytöillä
kiinnostukset voivat olla ”tavallisempia”, mutta intensiivisiä.
– Kykyprofiili on monilla epätasainen. Ulkomuisti voi olla hyvä, mutta laajempi asioiden
ymmärtämisen ja oman, tuottavan ilmaisun vaikeus voivat kuormittaa koulunkäyntiä
sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteiden lisäksi.
– Ongelmien varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta arjen hallinnan ja sosiaalisten
ongelmien kasaantuminen voidaan estää ja sopivalla ohjauksella ja kuntoutuksella
tukea itsenäistymistä ja myöhemmin työelämään sijoittumista.
Aspergerinoireyhtymä:dgkriteerit
• Laadullisia puutteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vähintään kahdella seuraavista tavoista:
– Merkittäviä puutteita useiden ei-kielellisten ilmaisujen käytössä, kuten silmiin katsominen, kasvojen ilmeet, vartalon liikkeet ja eleet, joilla säädellään sosiaalista
vuorovaikutusta
– Epäonnistuminen kehitystasoa vastaavien ihmissuhteiden luomisessa
– Kyvyttömyys spontaaniin pyrkimykseen jakaa iloa, kiinnostusta tai saavutuksia toisen ihmisen kanssa
– Sosiaalisen tai emotionaalisen vastavuoroisuuden puuttuminen
• Rajoittuneita toistuvia ja kaavamaisia käyttäytymistapoja, mielihaluja tai toimintoja, jotka ilmenevät ainakin yhdellä seuraavista tavoista:
– Voimakkuudeltaan tai kohteeltaan poikkeava, rajoittunut tai stereotyyppinen kiinnostus yhteen tai useampaan harrastukseen tai toimintaan
– Ilmeisen itsepintainen kiinnittyminen tiettyihin ei-toiminnallisiin rutiineihin tai rituaaleihin
– Kaavamaiset tai toistuvat motoriset maneerit
– Itsepintainen kiinnostus esineiden osiin
• Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää haittaa sosiaalisella, ammatillisella tai muulla tärkeällä toiminnan alueella
• Kliinisesti merkittävää kielellisen tai kognitiivisen kehityksen viivästymää ei ole havaittavissa
• Kliinisesti merkittävää kielellisen tai kognitiivisen kehityksen viivästymää ei ole havaittavissa
• Muun laaja-alaisen kehityshäiriön tai skitsofrenian kriteerit eivät täyty.
Toimintakyvyn arvio
• Vaatii yleensämoniammatillistaarviota: toimintaterapeutti, neuropsykologi,
kuntoutusohjaaja
• Pelkän haastattelun perusteella vaikeaa päästä kovin tarkkaan arvioon: päivän
toiminta aamusta iltaan, kotitöiden hoito, sosiaalinen vuorovaikutus, asioiden
hoito, vrk-rytmi
• Läheisillä yleensä arvokkaita näkemyksiä toimintakyvystä
• Usein tarvitaan havainnointia käytännön toiminnassa esim. kuntouttava
työtoiminta tai työkokeilu
• Lääkärin rooli on vetää havainnot jatiedot yhteen
Lähde: AnttiAlaräisänen, LTvsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria
ADHD:n diagnostinen haastattelu aikuisilla
http://adhd-aikuiset.org/tiedostot/DIVA_2_Fins1.pdf
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)