Etätyöpaja 6 Tehtävä 1

OPPIMISSOPIMUS KOKEILU MOTIVAATION TYÖKALUNA

Pidämme ja toteutamme kevään aikan oppimissopimuspohjaisen interventaation opiskelija ryhmälle. Ryhmällä on  moninaisia oppimiseen liittyviä haasteita.
Ryhmä ei ole kiinnittynyt opintoihin eikä ryhmäytymistä ole tapahtunut. Opintojen eteneminen on ollut haastavaa niin ammattiaineissa kuin yto aineissa.
Opiskelijoissa on tunnistetty häiriökäyttäytymistä, poissaoloja ja haastavia elämänhallintaan liittyviä asioita. ( Hojks on tehty)
Ryhmä on ns. ajopuu vaiheessa eli ryhmänohjaajat ovat vaihtuneet useasti ja tästäkin johtuen kiinnittymistä opintoihin ei ole tapahtunut.

Lähestymme ryhmää oppimissopimuksen kautta yksilöllisesti ja siirrymme seuraavassa vaiheessa ryhmäyttämiseen ja opintoja tukeviin toimintoihin.
Haasteena on, että ryhmä on viisi kuukautta " villiintynyt" ja nyt vasta on havahduttu asiaan.

Tämä tulee olemaan haastava, mutta ammatillisesti opettavainen matka. Katsotaan miten selviämme ja siitä lisää asioiden edetessä.


Itseohjautuvan oppimisen tueksi kehitetty työkalu.
Lähteenä Ian Cunninghamin teos The Wisdom of Strategic Learning.
Linkki oppimissopimukseen. http://www.slideshare.net/bananadotfi/oppimissopimus-tykaluoppimisentueksi

MOTIVAATIO

Motivaation tukeminen!

Opettajana

Ensisijainen tehtävä on saada opiskelija kiinnittymään ryhmäänsä ja opiskeltavaan tutkintoon. Opiskelijan tulee saada onnistumisen kokemuksia ja tavoitteet tulee vastata sen hetkistä tiedollista ja taidollista tasoa. Positiivinen asennoituminen ja positiivinen palaute tulee olla opetuksessa läsnä kokoajan.

Kaikki oppimiseen liittyvä tekeminen tulee olla perusteltua ja ymmärrettävää. Opetus ja oppimisympäristöt tulisi luoda motivaatiota tukeviksi. Oppimisympäristöjen ja tehtävien tulisi lisätä yhdessä tekemistä ja yksilön tarpeellisuuden korostumista yhteisössä tai ryhmässä.

Autonomian lisääminen niin, että vallankäytön mukana tulee vastuuta omista tekemisistä ja ryhmän tekemisistä. Itsemääräämistä voisi lähtökohtaisesti lisätä onnistumisien kautta.

Kaikkiaan motivaattorisena tavoitteena on saavuttaa pelkästään positiivisia kokemuksia, mutta opetella kohtaamaan yksilönä ja ryhmänä, myös negatiivisien asioiden kohtaamista. Hyvä luo hyvää!

Oppilaitoksena

Oppilaitos on henkilöstönsä näköinen ja kokoinen. Oppilaitoksen tulee luoda sellainen ilmapiiri, että oppilaitokseen on mukava tulla. Jokainen opiskelija on oppilaitokselle arvokas ja ainutlaatuinen. Oppimisympäristöt ja opetuksen (pedagoginen) tiedollinen ja taidollinen taso tulee vastata työelämässä ja yhteiskunnassa vaadittavia tietoja ja taitoja.

Oppilaitoksen tulee ymmärtää työelämän muuttuvat tarpeet ja painottaa niitä tutkintojen sisällä ja varmentaa tällä työelämään siirtyvien työmarkkina kelpoisuuden valmiuksia.

Oppilaitoksen tulee olla ennakoivaan opintojen tukemisen malli ja sen toteuttamiseen koulutettu ja sitoutunut henkilöstö. Lisäksi laaja-alaiset yksilölliset opintopolut mahdollistavat opiskelijan itsemääräämisoikeuden tunnetta tutkinnon suorittamisessa.

Henkilöstön tulee saavuttaa, myös onnistumisen kokemuksia. Henkilöstöä tulee kouluttaa ja tukea jatkuvasti motivaatiota parantavien toimien varmistamiseksi.

Lähde: Otetta opintoihin (2014, toim. Määttä-Kiiveri-Kairaluoma. Julkaisija Niilo Mäki Instituutti

Motivaatio ( 2 op)

Osallistuin Lahdessa Osallistavan ja yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamis koulutukseen.
Ensimmäisen päivän aiheena oli Motivaatio.
Koulutuspäivä oli todella hyvin laadittu ja antoisa.

Tähtitiimi ja aistivammaisuus blogi

Tähtitiimin blogissa oli mielenkiintoista ja opettavaista SI-häiriötä käsittelevä osio.

Kyseisen häiriön tunnistaminen on haastavaa, koska ilmenemismuodot täyttyvät muissakin diagnooseissa. Pitänee tiedustella kuinka yleistä on meidän oppilaitoksessa.

SI-häiriö ei ole sairaus

Sensorisen integraation häiriö (SI-häiriö) siis haittaa aivojen toimintaa Aivot eivät toimi luonnollisella tavalla. Ne eivät jäsennä tai käsittele aisti-impulssien virtaa parhaalla mahdollisella tavalla. Jos sensorinen integraatio ei toimi, oppimisesta tulee vaikeaa, itseluottamus on puutteellista ja tavallisen elämän vaatimusten ja stressin sietäminen heikkoa. Sensorisen integraation häiriö on kuin liikenneruuhka aivoissa: osa tiedoista juuttuu ruuhkaan eikä ole aivojen käytettävissä. (Ayres 2008: 87 - 88.)

SI-häiriö ei ole sairaus, mutta se voi olla yksi tekijä oppimisvaikeuksien takana. Monet oppimisvaikeudet ovat seurausta heikosta sensorisesta integraatiosta. Se ei vaikuta älykkyyteen, mutta vaikeuksia voi ilmetä esimerkiksi ideoinnissa ja opitun yleistämisessä. SI-häiriöisen lapsen taitoalueet kehittyvät epätasaisesti, joten lapsi toimii jollakin alueella ikätasonsa mukaisesti, mutta jollakin toisella alueella ikäisiään heikommin. (Ayres 2008: 89, 91.) 

SI-häiriön tunnistaminen

SI-häiriön syistä tiedetään vähemmän kuin sen hoidosta, ja sitä ei ole kovin helppo tunnistaa, sillä se ilmenee hyvin eri tavalla eri ihmisillä. Yleisiä ilmenemismuotoja ovat seuraavat:

·         yliaktiivisuus ja keskittymisvaikeudet

·         käytösongelmat

o   haastava lapsi

o   herkkä loukkaantumaan

o   vaikea sietää stressiä

·         puheen ja muun kehityksen viiveet

·         lihasjänteyden ja koordinaation vaikeudet

o   puutteellinen keho- ja painovoima-aistin ongelmat aiheuttavat kömpelyyttä

·         oppimisvaikeudet koulussa

o   lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen vaikeaa, koska se vaatii monipuolista aistitietojen yhdistelyä

·         murrosiässä vaikuttaa itsetuntoon ja keskittymiskykyyn

o   tiettyjen toimintojen välttelyä

o   tehtäväsarjojen suunnittelu vaikeaa

o   tehtävän loppuun saattaminen vaikeaa

o   keskeytykset vaikeuttavat toimintaa ja häiritsevät keskittymistä.

Erilaiset aistimukset liittyvät yhteen ja muodostavat monimutkaisia toimintoja, joita ihminen tarvitsee oppiakseen ja ollakseen onnellinen. (Ayres 2008: 94 - 98.)

ERITYISOPETTAJAN TYÖN SEURAAMINEN

Tutustuin Koulutuskeskus Salpauksen Pulssin toimintaan. Pulssin ensisijainen tavoite on kohdentaa palvelua opiskelijoille joille on tarjottu perusopetuksen tarjoamat tukipalvelut. Pulssin tavoitteena on pitää opiskelija aktiivisena oppijana.
Pulssin opiskelijoille tehdään henkilökohtainensuunnitelma. Opiskelija saa yksilöllistä tukea ja ohjausta kaikkeen opiskeluun ja elämänhallintaan liittyvissä haasteissa. Jos opiskelijalla on valmiuksia niin samalla pyritään edistämään opintoja.
Paikkana Pulssi oli " kodinomainen ja helposti lähestyttävä" matalankynnyksen lisäksi yksilökeskeinen ohjaaminen on ammattimaista.
Pulssista voidaan opiskelija ohjata saamaan esim. Erityisoppilaitokseen opetusta eli henkilöstö ohjaa ja varmistaa opiskelijalle soveltuvan opintopolun.
Toivottavasti kyseinen palvelu pysyy opiskelu tarjonnassa. Nämä ovat yhteiskunnan ja koulutuksenjärjestäjän arvo kysymyksiä.

OPETUSHARJOITTELU

Harjoittelu paikka

Torstai 13.10.2016 aloitin opetusharjoittelun Koulutuskeskus Salpauksen Levyseppä Hitsaaja koulutuksessa. Opetusharjoittelulle en " virallista" päättymispäivää ole laittanut, koska saman sisältöistä opetusta ja haasteista on omassakin opetuksessa Talotekniikassa. ( Elinikäistä oppimista).

Opetusharjoittelu päättyy tänään 17.2.2017, mutta työskentely yksikökössä tulee jatkumaan. Missä laajuudessa on vielä tässä muuttuvassa tilanteessa epäselvää.

Kiitos Katsastajankadun opetushenkilöstölle opetusharjoitteluun osallistumisesta ja ohjauksesta.

Ohjaavana Opettajan toimii Minna Keskinen ja opetusharjoittelussa Sauli Hakala. Molemmat toimivat ammatillisina erityisopettajana ja ovat molemmat suorittaneet ammatillisenerityisopettajan koulutuksen.
Koulutuskeskus Salpauksessa on valtiovallan säästöistä johtuen vähennetty merkittävästi opettajia ja muuta tukihenkilöstöä . Miten ja missä muodossa vähennykset vaikuttavat erityisentuen toteuttamiseen? Tässä vaiheessa on haastavaa kommentoida, koska vähennykset jatkuvat tämän hetken tiedon mukaan vuoteen 2018.

Pedagoginen ikkuna on muuttunut oleellisesti opettajien vähentyessä. Uutena ohjauksellisena resurssina Koulutuskeskus Salpaus käyttää Taitovalmentajia. Taitovalmentajat toimivat ei virkasuhteisina ja järjestäytyvät työnantajan määräämiin ohjauksellisiin tavoitteisiin.

Taitovalmentaja erityisentuen antajana

Taitovalmentaja on alansa ammattihenkilö, joka työskentelee ilman pedagogista vastuuta. Suorittaa ohjauksellisia tai valmentavia tehtäviä " vastuu opettajan antamien ohjeiden mukaisesti". Kyseessä ei ole kaksoisopettajuus vaan taitovalmentaja työskentelee opiskelijoiden kanssa, myös täysin itsenäisesti. Taitovalmentajat eivät käytä julkistavaltaa eli eivät arvioi, kurinpidolliset toimenpiteet ja eivätkä käytä oppilashuoltojärjestelmää.

Harjoittelupaikassa näitä taitovalmentajia oli ainakin neljä. Pääsääntöisesti heidän vastuulla oli työsalin oppimisympäristöstä vastaaminen.
Haasteena näen miten yksilöllinen ohjaus ja opetus toteutuu ja eritoten millä kompetenssilla taitovalmentaja osaa vastata kognitiivisiin haasteisiin, koska pedagogista vastuuta ei ole.

Harjoittelupaikassa on ennen ollut erityistä tukea vaativille oma ryhmä, jota on opettanut erityisopettaja tarvittavin lisäresurssein.
Integroinnin tuloksena tämän mallinen ryhmittely on lopetettu. Se miten erityistä tukea vaativien yksilölliset tarpeet ovat integroinnin yhteydessä parantuneet tai heikentyneet on minulle epäselvää.
Peilatessani pienryhmä työskentelyn muuttamista isompaan ryhmään voi se huonosti hoidettuna heikentää erityisentuen antamista ja aiheuttaa ryhmätasoisia ongelmia, jotka voivat näkyä eritoten negatiivisena keskeyttämisinä.


Opetusharjoittelusuunnitelma

Opetusharjoittelun tavoitteena on lisätä erityispedagogista osaamista ja käytänteitä.
Tutustua Koulutuskeskus Salpauksen yksilöllisen opintopolun luomiseen ja opintojen tukemiseen..
Lisäksi etsin työkaluja keskeyttämisuhassa olevien opiskelijoiden tukemiseen.
Myös "huippuoppilaiden" huomioiminen on  keskeinen tavoite (alisuoriutuminen).

Harjoittelu paikassani opintojen negatiiviset keskeyttämiset ovat todellinen haaste?

Ensimmäisen vuoden opiskelijoita 2016 on 88  ja kaikkiaan opiskelijoita on 250 opiskelijaa 1-3 luokilla.
Hojksattujen osuus on 1-3 luokilla 65 opiskelijaa eli n. 26% . Yleisin käytössä oleva syykoodit ovat hahmottamishäiriöt, kielelliset ongelmat ja 2,4 ja 12 muu syy.
Hojks prosessi ei poikkea oleellisesti yleisistä Koulutuskeskus Salpauksen ohjeistuksesta ja käytänteistä.

Erityisentuen huomioiminen

HOJKS

Erityisentuen suunnittelun työkaluksi tehdään kirjallinen (HOJKS) henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Sen laaditaan moniammatillisessa yhteistyössä.
HOJKSIN tulee korostaa oppilaan asemaa oman opiskelunsa subjektina ja rakentaa yksilöllinen joustava opintopolku tutkinnonsuorittamisen näkökulmasta. Lisäksi tuetaan formatiilistä tavoitetta eli kasvua aikuisuuteen, työelämään ja kotoa irtaantumiseen.
HOJKSISSA tulee huomioida, että toimenpiteet tuottavat vastetta, jos toimenpiteet eivät tuota haluttua tulosta (vastetta) on toimenpiteitä muutettava eli HOJKS elää opiskelijan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Tavoitteena on, että oppimisesta muodostuu koko elämän mittainen prosessi.

Erityispedagogisia menetelmiä 

Opiskelijan opintojen eteneminen määritellään tutkinnonperusteissa. Voimassa olevat tutkinnonperusteet painottavat vahvasti työelämälähtöisyyttää ja osaaminen tulisi ensisijaisesti osoittaa "oikeissa töissä". Oppilaitoksen valmistavankoulutuksen tulisi tukea tai täydentää ammatillistaosaamista.
On kahdenlaista oppimiskykyä. Tietojen oppimista ja taitojen oppimista. Jotta nämä molemmat etenevät halutusti on hallittava laaja-alaisia kongitiivisia kykyjä.
Ammatillisen koulutuksen pedagoginen haaste on saada opitut tiedot muuttumaan taidoksi eli ammatilliseksi osaamiseksi.

Joustavuutta

Tähän haasteeseen on vastattu joustavalla yksilöllisellä opintopolulla. Joustavuus ei tarkoita helppoutta vaan vaatii opettajalta laaja-alaista osaamista ja ohjausta. Yksilöllistä polkua suunnitellessa tulisi opettajalla olla käsitys missä ja millaisissa vaiheissa opiskelija toimii ja selviytyy itsenäisesti. Toteututtamis vaiheessa olisi tunnistettava mihin oppilas kykenee ohjattuna tai autettuna.
Tätä toteutus vaiheen tarkastelua ja tunnistamista tulisi suorittaa alkuvaiheessa useasti työssäoppimipaikalla ja varmistaa ohjauksellisten resurssien riittävyys. Lisäksi työssäoppimisen ohjaajille tulisi selventää yksilöllisesti opiskelijan tavoitteet.

Muita käytössä olevia erityispedagogisia menetelmiä

Tekemällä oppiminen

" Virheiden kautta oppii varmasti", " Harjoitus tekee mestarin", "Toistoja ja Toistoja".
Näitä fraasejahan sitä rekistöröi opetus kentällä. Oletettavasti opettajat tarkoittavat fraaseilla, että harjoituskertojen määrää lisätään, vauhtia vähennetään, pilkotaan tavoite pinempiin palasiin ja edetään positiivisuuden kautta. Toistaminen on hyvä keino oppia asioita, mutta vain johonkin rajaan saakka. Jos toistot eivät tuota haluttua tulosta on mietittävä uusia tulokulmia. Etsitään vahvuuksia ja löydetään osaaminen vahvuuksien kautta.
Atto aineiden integraatiota voisi mielesätni lisätä ja tukisi tekemällä oppimista. Sehän voisi olla nykyaikainen kisälli-oppipoikamallli.

Laajennettu työssäoppiminen

" Joissakin tapauksissa opiskelijalle on saatu koulukeskeytämisen uhka päättymään laajennetulla työssäoppimisella" eli motivaatio ja osaaminen on edennyt positiiviseen suuntaan. Oppilas ei osallistu oppilaitoksessa opiskeluun perusopetussuunnitelman mukaisesti.
Opiskelija on kokenut työssäoppimisen oikeaksi työksi ja kertoo viihtyvänsä.
Jos kyseistä vaihtoehtoa ei olisi ollut tarjolla hän olisi lopettanut opinnot.

Joissakin tapauksissa laajennettu työssäoppiminen koetaan muiden opiskelijoiden kannalta epäoikeuden mukaiseksi. " Miksi meidä pitää olla täällä" " Minäkin alan lintsaamaan".
Mielestäni laajennettua työssäoppimista tulee käyttää, mutta on osattava ja otettava huomioon sen käänteiset vaikutukset, koska kyseessä on yksilötason ratkaisu ei muiden tule kokea sitä motivaatiota alentavana.

Mitä opin ja miten hyödynnän oetusharjoittelun antia?

Opin, että toimintatavat, opettajat ja kulttuuri poikkeaa paljonkin Talotekniikan oppimisympäristöstä. Talotekniikassa ei ole taitovalmentajia ja erityisentuen opiskelijoiden määrät ovat pienemmät, mutta haasteet samanlaiset.
Erityipedagogisissa toimintamalleissa olisi kehitettävää ja yhtenäistettävää, mutta jatkuvassa muutoksessa ja muuttuvissa oppimisymäristöissä on hyvin haastavaa luoda " johdonmukaista erityipedagogista ilmapiiriä".
Huolestuttavinta on!
Saavatko erityistätukea vaativat opiskelijat heille suunnattuja ohjuksellisia palveluita täysimääräisesti ja laadukkaasti?
Ovatko hojksien seurannat (vaste) ajantasalla ja tavoitteellisesti suunniteltuja?
Onko kaikille hojkseille kognitiivisia perusteita?
Osallistuuko erityisentuen opetukseen koulutetut ja motivoituneet opettajat?
Voisiko erityisenopetuksessa ottaa askeleen taakse integroitumisesta ilman stigmasoitumista?


Kiitos ja kysymyksiä Erityisopettaja Sauli Hakalalle

1. Mikä on parasta työssäsi?
Saa opiskelijan ja opettajan välille luottamuksen. Opinnot ovat edenneet halutulla tavalla.

2. Kuinka paljon hojksattuja opiskelijoita on nyt ohjauksessa?
20 hojksattua opiskelijaa 35 opiskelijasta.

3. Toimiiko hojks prosessit mielestäsi?
Erityisentuen tarvetta ei ole riittävästi. Resurssit riittämättömät.

4. Mitä parannus ehdotuksia hojks prosessiin esittäisit?
Lisää resursseja. Kaksoisopettajuutta ja yksilöllistä ohjausta.

5. Ketä ovat Taitovalmentajat?
Alansa ammattihenkilöitä. Erilaisilla taustoilla. Vähintään opetettavan alan peruskoulutuksen saaneita.

6. Mikä on Taitovalmentajien pedagoginen vastuu on koulutuksessa?
Ei mitään vaan ohjauksellinen vastuu.

7. Kohdistuuko korotettu (hojks) opiskelija maksu sitä tarvitseville "ammattiaineissa"?
Eurot tulisi kohdentaa tasapuolisemmin ja  yksilöllisemmin.


8. Jaksatko työssäsi eläkkeelle asti?
Toivon mukaan.

9. Kerro omin sanoin miten jaksat työssäsi eläkkeelle?
Harrastan liikuntaa kolme kertaa viikossa.
Hyvä työympäristö kaikkineen.
Euroilla ohjaaminen (Johtaminen) vähentää työhyvinvointia.

10. Miten kehittäisit erityisopetusta omasta näkökulmasta?
Tukitoimien lisääminen, pienemmät ryhmäkoot tarpeiden mukaan, integraation kehittäminen erityistuessa.

11. Millaisia yksilöllisiä opintopolkuja teillä on käytössä?
Yo-polku 2v


13. Millaisia opintopolkuja tulisi mielestäsi olla?
Rautarakenne ja teollisuus asentaja (rakennustyömaa, teollisuus)
Koneistaja
Kunnossapito asentaja
Robotiikka, automaatio ja pneumatiikka asennus
Hitsaajan polku IW ( Teollisuusputkisto hitsaaja ja asentaja)



14. Onko työssäoppimispaikkojen saaminen haastavaa vai helppoa?
Kohtalaisen helppoa. Suhdanteiden mukaan.



15. Suoritetaanko ammattiosaamisen näytöt työelämässä?
Valtaosa. Työssäoppimisjaksojen aikana.


16. Kiitos haastattelusta!

SORALAIN SÄÄDÖKSIÄ

OPISKELIJAN TERVEYDENTILAA KOSKEVAT VAATIMUKSET

AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA NÄYTTÖTUTKINTOON

VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA AMMATILLISISSA

PERUSTUTKINNOISSA
http://www.oph.fi/download/162472_91_011_2014_muu_maarays_01082015.pdf

Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa

https://www.omnia.fi/web/ammattiopisto/tutkintojen-terveydentilavaatimukset


KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE KEINOJA PUUTTUA OPISKELUUN SOVELTUMATTOMUUTEEN
http://www.oph.fi/download/170668_koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf

MITÄ OVAT NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on
lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Syyskoodi:08 Autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet


Mitä neuropsykiatria on?
• Erilaisia neuropsykiatrisia häiriöitä
• Diagnostiikka
• Toimintakyvyn arviointi


• Historiallinen lääketieteen erikoisala, joka jakautui neurologiaan ja psykiatriaan
1900-luvun alkupuolella
• Tutkimusala, jossa etsitään aivojen toiminnan poikkeavuuksia psykiatristen
oireiden taustalta
• Psykiatrian osa-alue, jossa tutkitaan ja hoidetaan potilaita joiden oireiden
taustalla ajatellaan olevan neurologinen vika
• Neurologian ja psykiatrian uudelleen lähentyminen


Erilaisia neuropsykiatrisia häiriöitä

• Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt (esim. ADHD, autismikirjon häiriöt
mm.Asperger, oppimisvaikeudet, kehitysvammat,Touretteyms.
• Aivovaurioiden aiheuttamat neuropsykiatriset häiriöt
• Dementoiviin sairauksiin liittyvät häiriöt

Diagnostiikka

• Suomessa käytössä ICD-10 diagnoosiluokittelu, josta löytyy eri häiriöiden
kriteerit, noudattelee DSM-IV kriteereitä
• Yhdysvalloissa otettu käyttöön DSM5, jossa hieman erikriteerit
• Diagnostinen haastattelu laaja-alaisesti esim. SCID protokollan mukaan,
tarkentava arvio tutkittavan oireyhtymän strukturoidun haastattelun perusteella
( ADHD: DIVA-2.0,Asperger:Oulu-Asperger), yleensä tarpeen haastatella
vanhempia ja/tai puolisoa
• Käytettävissä olevat tiedot lapsuudesta esim. sairaskertomukset,
koulutodistukset
• Tarvittaessa neuropsykologiset tutkimukset
• Laboratorio kokeet ja pään MRI tarpeen mukaan


Autismikirjon häiriöt

• Autistimikirjonhäiriöillä tarkoitetaan neurobiologisia häiriöitä, joissa sosiaalinen
vuorovaikutus ja vastavuoroinen kielellinen ja ei-kielellinen kommunikaatio ovat
poikkeavia ja lisäksi käyttäytymisessä esiintyy stereotyyppistä, toistavaatoimintaa
• Autistinen lapsi tulee ohjata mahdollisimman varhain tutkimuksiin kuntoutuksen
aloittamiseksi, jotta tulokset olisivatoptimaalisia

Autismikirjo

• Autismi, epätyypillinen
autismi,Rettinoireyhtymä,disintegratiivinenhäiriö,Aspergerinoireyhtymä ja
tarkemmin määrittämätön laaja-alainen kehityshäiriö (PDD NOS) ovat ICD-10:n
diagnooseja autismikirjon häiriöille.
• Diagnoosirajat eivät aina ole tarkat, vaan diagnoosi voi tarkentua seurannassa

Epidemiologia

• Esiintyvyydeksi on arvioitu koko autismikirjon osalta 0.4–0.7 % ja jopa lähes 1 %.
• Pojillakolme-neljäkertaa yleisempää kuin tytöillä
• Autismi on yleistynyt . Ei ole varmuutta, selittyykö se pelkästään parantuneella
diagnosoinnilla.

Taustatekijät

• Autismin tausta on biologinen. Spesifistä syytä ei tunneta.
• Pienellä osalla on tiedossa syy aivotoiminnan häiriöön (esim. tunnettu
kromosomipoikkeavuus,särö-X-oireyhtymä, keskosuus ja siihen liittyvät
ongelmat).
• Perinnöllisillä tekijöillä on merkittävä osuus autismin puhkeamisessa.
• Jos perheessä on autistinen lapsi, jolla autismiin ei ole löydetty selittävää syytä,
on seuraavien sisarusten riski autismikirjon häiriöille noussut.
• Autistisilla on perimästä löydetty uusia, yksittäisiä, oireita selittäviä
geenimutaatioita. Nämä ovat kuitenkin harvinaisia. Mutaatiot vaikuttavat usein
synapsien toimintaan. Taustalla voi olla myös ns.multi-hit-malli, jolloin tarvitaan
samanaikaisesti useita geenimuutoksia, ennen kuin tauti ilmenee.
• Yhteisiä geenipoikkeavuuksia on todettu mm. skitsofreniassa ja
kehitysvammaisuudessa.

Oireet

• Autismi ilmenee yksilöllisesti ja on elinikäinen, vaikka ilmenemismuodot muuttuvat
iän mukana.
• Häiriö ilmenee varhain, yleensä alle 3-vuotiailla.
• N. kolmasosalla autistisista lapsista puheen ja kielen kehityksen alueella tapahtuu n.
1.5–2-vuotiaana taantumista (katsekontakti vähenee, opitut sanat voivat jäädä pois
käytöstä).
• Päänympäryksen kasvu kiihtyy n. 30 %:lla varhaisessa leikki-iässä, mutta tasoittuu
myöhemmin.
• Vastavuoroisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä on poikkeavuutta.
– Katsekontaktin, ilmeiden ja eleiden käyttö on puutteellista.
– Lapsi on omissa oloissaan muiden seurassa.
– Jaettu tarkkaavuus on vähäistä tai puuttuu (ei seuraa katseella osoitettuun suuntaan esim.
esineisiin, henkilöihin).
– Toisen asemaan asettuminen on vaikeaa.
– Lapselta puuttuu jäljittelykykyä.
Kommunikaatiossa ja puheessa on kehittymättömyyttä.
– Ei esiinny jokeltelua, elehtimistä eikä puhuttua kieltä tai puhuttu kieli on poikkeavaa (esim.
fraasipuhetta).
– Vuoropuhelutaidot ovat puutteelliset.
• Toimintakyky on huomattavan rajoittunut, ja kiinnostuksen kohteet ovat kapea-alaisia.
– Kaavamaisia vartalon tai käsien liikkeitä
– Itsepintaista tavaroiden osiin kohdistunutta kiinnostusta
– Mielikuvitus- ja roolileikit puutteellisia
– Huomattavaa tuskaisuutta ympäristössä tapahtuneista pienistä muutoksista
• Muita, tavallisia oireita
– Pelkoja, uni- ja syömishäiriöitä
– Raivokohtauksia, aggressiivisuutta tai itsensä vahingoittamista
• Älykkyystaso vaihtelee. Kehitysvammaisuutta on kolmella neljästä. Yleensä kielellinen
taso on selvästi heikompi kuin ei-kielellinen.

Diagnoosi

• Diagnoosi perustuu käyttäytymisen tyypillisiin poikkeavuuksiin.
• Huolellinen kliininen tutkimus, mukana strukturoidut haastattelut ja -arvioinnit
(moniammatillinenyhteistyö), on diagnosoinnissa tärkeää.
• Uuden, tulossa olevan tautiluokituksen myötä diagnoosikriteereissä
todennäköisesti tapahtuu muutoksia. Tarkoituksena on, että eri autismikirjon
diagnoosien sijasta käyttöön tulisi pelkkä autismikirjon häiriö, jolloin
esim.Aspergerinoireyhtymä omana diagnoosinaan tulisi jäämään pois.
• Liitännäis-/rinnakkaisdiagnoosit autismikirjon häiriöissä ovat käytännössä
tavallisia. Näitä ovat esim. tarkkaavaisuushäiriö (ADD/ADHD), eriasteiset
oppimisvaikeudet, epilepsia ja psykiatriset häiriöt.ADHD:nsamanaikainen
diagnosointi autismikirjon häiriön yhteydessä on yleistynyt, vaikka nykyisin
käytössä olevan tautiluokituksen mukaan autismikirjon häiriö sen pois sulkeekin.
Kokonaiskuvan saamisen vuoksi liitännäisdiagnoosit ovat kuitenkin oleellisia
ajatellen vaikkapa lääkehoidon mahdollisuuksia.

Aspergerinoireyhtymä

– Omana erillisenä diagnoosina tullut tunnetuksi 1990-luvulla. Kriteerit ovat pitkälti
samanlaisia kuin autismissa.
– Esiintyy pojilla selvästi useammin kuin tytöillä (4–5:1), ja voi tytöillä olla vaikeampi
tunnistaa.
– Selvimpänä erona autismiin on, että älyllinen ja kielellinen kehitys etenee yleensä
normaalisti, vaikka lapsella onkin vaikeutta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
– Sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat kärjistyvät yleensä samanikäisten lasten
joukossa. Oma näkökulma on hallitseva, eikä lapsella ole halua tai keinoja toimia
samanikäisten kanssa tai se tapahtuu vain omilla ehdoilla.
– Luonteva katsekontaktin käyttö on usein hankalaa.
Kommunikoinnissa ilmeiden ja eleiden käyttö voi olla vähäistä. Kirjakielinen puhe tai
omaperäiset ilmaukset ovat tavallisia. ”Rivien välistä lukeminen” on vaikeaa.
– Maneerit, kuten käsien heiluttelu, etenkin innostuessa, ovat tavallisia.
– Erityiskiinnostukset ovat usein hyvin intensiivisiä ja/tai kapea-alaisia. Tytöillä
kiinnostukset voivat olla ”tavallisempia”, mutta intensiivisiä.
– Kykyprofiili on monilla epätasainen. Ulkomuisti voi olla hyvä, mutta laajempi asioiden
ymmärtämisen ja oman, tuottavan ilmaisun vaikeus voivat kuormittaa koulunkäyntiä
sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteiden lisäksi.
– Ongelmien varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta arjen hallinnan ja sosiaalisten
ongelmien kasaantuminen voidaan estää ja sopivalla ohjauksella ja kuntoutuksella
tukea itsenäistymistä ja myöhemmin työelämään sijoittumista.

Aspergerinoireyhtymä:dgkriteerit

• Laadullisia puutteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vähintään kahdella seuraavista tavoista:
– Merkittäviä puutteita useiden ei-kielellisten ilmaisujen käytössä, kuten silmiin katsominen, kasvojen ilmeet, vartalon liikkeet ja eleet, joilla säädellään sosiaalista
vuorovaikutusta
– Epäonnistuminen kehitystasoa vastaavien ihmissuhteiden luomisessa
– Kyvyttömyys spontaaniin pyrkimykseen jakaa iloa, kiinnostusta tai saavutuksia toisen ihmisen kanssa
– Sosiaalisen tai emotionaalisen vastavuoroisuuden puuttuminen
• Rajoittuneita toistuvia ja kaavamaisia käyttäytymistapoja, mielihaluja tai toimintoja, jotka ilmenevät ainakin yhdellä seuraavista tavoista:
– Voimakkuudeltaan tai kohteeltaan poikkeava, rajoittunut tai stereotyyppinen kiinnostus yhteen tai useampaan harrastukseen tai toimintaan
– Ilmeisen itsepintainen kiinnittyminen tiettyihin ei-toiminnallisiin rutiineihin tai rituaaleihin
– Kaavamaiset tai toistuvat motoriset maneerit
– Itsepintainen kiinnostus esineiden osiin
• Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää haittaa sosiaalisella, ammatillisella tai muulla tärkeällä toiminnan alueella
• Kliinisesti merkittävää kielellisen tai kognitiivisen kehityksen viivästymää ei ole havaittavissa
• Kliinisesti merkittävää kielellisen tai kognitiivisen kehityksen viivästymää ei ole havaittavissa
• Muun laaja-alaisen kehityshäiriön tai skitsofrenian kriteerit eivät täyty.

Toimintakyvyn arvio

• Vaatii yleensämoniammatillistaarviota: toimintaterapeutti, neuropsykologi,
kuntoutusohjaaja
• Pelkän haastattelun perusteella vaikeaa päästä kovin tarkkaan arvioon: päivän
toiminta aamusta iltaan, kotitöiden hoito, sosiaalinen vuorovaikutus, asioiden
hoito, vrk-rytmi
• Läheisillä yleensä arvokkaita näkemyksiä toimintakyvystä
• Usein tarvitaan havainnointia käytännön toiminnassa esim. kuntouttava
työtoiminta tai työkokeilu
• Lääkärin rooli on vetää havainnot jatiedot yhteen


Lähde: AnttiAlaräisänen, LTvsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria








































ADHD:n diagnostinen haastattelu aikuisilla
http://adhd-aikuiset.org/tiedostot/DIVA_2_Fins1.pdf

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari HAMK

Aamulla saavuimme Teron kanssa seminaariin. Seminaarin työpajat olivat ammatillisesti opettavaisia.
Pajoista työllistymisen parantaminen ja Teknologia työllistymisen tukena herättivät kiinnostusta. Yksilölliseen kasvuun , työelämään, elämämänhallintaan erilaisin menetelmin oli päivän punainen lanka.
Lisäksi yksilöllinen ohjaaminen ja moninaiset dikopin käytänteet olivat käytössä.

Kyllä ammatillisessa koulutuksessa olisi opittavaa erityisoppilaitosten työskentely tavoista ja tavoitteellisesta yksilöllisestä oppimispolusta.

Kohtaa opiskelija itsenään ja arvosta sellaisenaan kun hän on. Jokainen on arvokas osaaja!

Linkki Lapin Yliopiston HOJKS 1-12 syy koodi

http://ammatinvalinta.fi/wp-content/uploads/2015/10/hojks-kortisto.pdf

Kyllike Ladvan haastattelu Koto-Koulutus Salpaus

NELJÄ KOOTA JOTKA TOIMIVAT JA OHJAAVAT MINUA

1. Kunnioita

2. Kuuntele

3. Kiinnostu

4. Kiitä

Näillä neljällä ohjeella kehitän itseäni ihmisenä ja ammatillisesti. Jos joskus erehdyn ja varmaan erehdyn niin luon niillekin oman ohjeen.

HAASTATTELU LOMAKE

Hämeenlinnan Ammattikorkeakoulu

Ammatillinen erityisopettajakoulutus 2016

Haastattelu

Kari Saikkonen

Koulutuskeskus Salpaus

Haastateltavat

MAAHANMUUTTAJIEN OPPIMISVAIKEUDET?

Kysymykset

1.       Kuka olet ja mitä työtä teet?

2.       Mitä tukimuotoja on tarjolla oppimisvaikeuksiin?

3.       Miten moniammatillinen yhteistyö näyttäytyy työssäsi?

4.       Saatko mielestäsi tarvittavaa tukea työssäsi?

5.       Millä keinoilla selvitätte opiskelijan osaamisen?

6.       Miten kommunikoitte, jos ei ole yhteistä kieltä?

7.       Miten huomioitte kulttuurierot opetuksessa?

8.       Kuinka eroavat maahanmuuttajien oppimiskäsitykset ”kantasuomalaisista”

9.       Miten erotatte mahdolliset oppimisvaikeudet?

10.   Yki testi? Käytättekö jotain testiä?

11.   Soveltuvatko testit sellaisenaan maahanmuuttajien ”testaamiseen”?

12.   Ovatko kulttuurilliset erot, kieli mielestäsi oppimisvaikeuksia?

13.   Millaisia pedagogisia menetelmiä käytätte tai kehitätte?

14.   Onko työssäoppimispaikan löytäminen haastavaa?

15.   Vaatiiko työssäoppimisen ohjaaminen enemmän resursseja tai muita ohjauksellisia keinoja?

16.   Millaisena näet tulevaisuuden maahanmuuttajien opiskelussa?

17.   Miten Koulutuskeskus Salpaus voisi kehittää maahanmuuttajien koulutusta?

18.   Miten kehittäisit omaa työtäsi?

Kiitos vastauksista!

Kari Saikkonen

HOPSIT LIITETTY BLOGIIN

Hieman jäi epäselväksi lähipäivinä annetut tehtävät, mutta eteenpäin.  Ohjaavaksiopettajakseni alkaa Minna Keskinen Salpaus Nastolan toimipisteestä. Olemme Minnan kanssa samaa kustannuspaikkaa syyslukukaudella 2016, joten pääsen seuraamaan ja saan ohjausta laajalta tutkinto rintamalta.
Uutena tulee levy ja hitsaus eli metallipuoli. Odotan mielenkiinnolla rautakourien tapaamista.

Aikainen lintu madon nappaa!
Asenne, Asenne, Asenne

VALINNAISET OPINNOT

Osaamistavoitteet	Arviointikriteerit	Osaamisen tunnistaminen ja osoittaminen
Erityisopettaja: lisää, pitää yllä ja uudistaa erityisopetuksellista osaamistaan	Erityisopettajaopiskelija: reflektoi omaa erityisopetuksellista osaamistaan ja kehittymistarpeitaan työssään. kehittää ammatillista erityisopetusta ja omaa asiantuntijuuttaan tavoitteellisesti. edistää oppimista, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia työ- ja oppimisyhteisöissään.	Osaaminen ja kokemus Teemasta: Toiminut ryhmänohjajaajana reilu kaksivuotias nuorisopulella   ja aikuiskoulutuksessa. Erityistätukea vaativia opiskelijoita tai tutkinnonsuorittajia on ollut useita. Oppimistavoitteet ja osaamisen osoittaminen: Lisätä osaamista oppilaan kohtaamisessa. Opiskelu motivaation lisäämisessä. Yksilöllisten oppimispolkujen laaja alaisesta käyttämisestä. Kasvaa opettajana. Omaan tyydyttävät taidot erityisentuen opetuksessa. Niilomäki Instituutti / Opiskelijan Motivaatio 5op Esitetään hyväksyttäväksi valinnaisiin opintoihin.  Itsearviointi:

TYÖELÄMÄ JA VERKOSTO YHTEISTYÖ

Osaamistavoitteet	Arviointikriteerit	Osaamisen tunnistaminen ja osoittaminen
Erityisopettaja: toimii erilaisissa verkostoissa työllistymisen edistämiseksi. luo uusia ammatillisia yhteistyösuhteita sekä ylläpitää ja kehittää työelämäverkostoaan edistää saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta työelämässä.	Erityisopettajaopiskelija: kehittää omaa ammatillista verkostoaan. tuntee opiskelijan kokonaistilanteen ja hyödyntää erilaisia verkostoja työllistymisen tukemiseksi. edistää saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta	Osaaminen ja kokemus Teemasta: Työssäoppimisen ohjauksen yksilöllinen ohjaaminen. Työelämävaltaisen pajakoulun perustaminen suunnitelmissa. Verkostoituminen eri tutkinnonalojen työpaikoilla. Oppimistavoitteet ja osaamisen osoittaminen: Lisätä poikkitieteellistä yhteistyötä eri alan yritysten kanssa. Löytää uusia toimintamalleja niin ettei vanhatmallit katoa. Itsearviointi: Kiitettävä

OPPILAITOKSEN PEDAGOGINEN JA TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN

Osaamistavoitteet	Arviointikriteerit	Osaamisen tunnistaminen ja osoittaminen
Erityisopettaja: toimii lainsäädännön, tutkinnon perusteiden ja oppilaitoksen strategisten linjausten mukaisesti. tuntee erityisopetuksen ja opiskelijahuollon suunnitelmat ja toteutusperiaatteet. kehittää ja uudistaa oppilaitoksen erityisopetusta siten, että erityisopetuksesta muodostuu tavoitteellinen ja taloudellinen kokonaisuus.	Erityisopettajaopiskelija: tuntee lainsäädännön, tutkinnon perusteet, opetussuunnitelman ja koulutuksen järjestäjän strategiset linjaukset. tutkii ja kehittää erityisopettajan työtä ja koulutuksen laatua. ennakoi ja uudistaa oman opetusalan kehitysnäkymiä ja uudistamistarpeita. hankkii, käsittelee, tuottaa ja arvioi oman ammattialansa tietoa kriittisesti. kykenee yhdessä oppimiseen ja opitun jakamiseen erilaisissa asiantuntijayhteisöissä tunnistaa ja osaa ottaa oman työtehtävänsä mukaisen roolin oppilaitoksen pedagogisessa kehittämistyössä. tunnistaa oman tehtävänsä erityisen tuen tarpeen opiskelijoihin liittyvien asioiden edistäjänä, asiantuntijana ja puolestapuhujana oppilaitoksen kehittämisessä.	Osaaminen ja kokemus Teemasta: Osallistun hojksien luomiseen, seurantaan ja jatkuvaa kehittämiseen. Seuraan miten moniammatilliset toiminnat muissa yksiköissä toimivat. Oppimistavoitteet ja osaamisen osoittaminen: Löytää yhteisiä toimivia toiminta malleja hojks opiskelijoille. Varmistaa että taloudellinen tuki kohdistuu erityisopetukseen. Haasteellista varmistaa rahojen oikea käyttäminen. Itsearviointi:

OPISKELIJAN OHJAUS

Erityisopettaja: arvioi opiskelijoidensa yksilöllisiä ohjaustarpeita. ohjaa opiskelijaa hänen opintopolullaan yhteistyössä oppilaitoksen muun henkilökunnan kanssa. toteuttaa ohjausta tutkinnon perusteiden, opetussuunnitelman ja muiden työtä ohjaavien normien mukaisesti. osaa arvioida opiskelijan ohjauksen kokonaistilannetta ja kehittää toimintaa arvioinnin pohjalta.

Erityisopettajaopiskelija: tuntee ohjauksen perustana olevat asiakirjat. arvioi erityisopiskelijoiden yksilöllisiä ohjaustarpeita. osaa laatia erityisopiskelijalle yksilöllisen urapolun HOPSiin. osaa ohjata erityisopiskelijaa hänen yksilöllisellä opintopolullaan. ohjaa erityisopiskelijaa erilaisissa toiminta- ja oppimisympäristöissä kykenee ohjauksessa luovaan ongelmanratkaisuun ja päätöksen tekoon. kykenee reflektoimaan ja arvioimaan omaa toimintaansa opiskelijan ohjaajana.

Osaaminen ja kokemus Teemasta: Suunnittelu ja ohjauksesta päättäminen tapahtuu moniammatillisesti työryhmässä. Toteutus omalta vastuu alueelta on tuttua ja käytän monipuolisia opetusmenetelmiä. Oppimistavoitteet ja osaamisen osoittaminen: Urapolun luominen Salpaus tasoisesti vaatii kehitettävää monelta osalta. Opettajien kouluttaminen on yksi tärkemmistä tavoitteista. Itsearviointi:

Teema

OPISKELIJAN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Osaamistavoitteet	Arviointikriteerit	Osaamisen tunnistaminen ja osoittaminen
Erityisopettaja: toimii monialaisen opiskeluhuoltoryhmän tai opiskelijoiden hyvinvointityöryhmän jäsenenä ja tuo oman erityisopetuksen asiantuntemuksensa opiskelijan tukemiseen. tietää erilaisten elämänmuutostilanteiden vaikutuksen opiskeluun ja osaa tarvittaessa ohjata opiskelijoita kuntoutus-, sosiaali-, terveys- ja ammatinvalintapalveluihin. osaa soveltaa opiskeluhuollon lainsäädäntöä omassa työssään.	Erityisopettajaopiskelija: tuntee opiskeluhuollon lainsäädännön asettamat vaatimukset opiskeluhuoltotyölle osaa ennakoida, suunnitella ja toteuttaa opiskeluhuoltotyötä erityisopetuksen näkökulmasta. tunnistaa erityisen tuen merkityksen opiskelijan hyvinvoinnin kannalta sekä suhteessa muihin opiskelijan tukitoimiin. osaa toimia monialaisissa ryhmissä opiskelijan edun mukaisesti.	Osaaminen ja kokemus Teemasta: Osaan ja ymmärrän hakuvaiheen, opiskeluvaiheen ja työelämään siirtymisen nivelvaiheet. Oppimistavoitteet ja osaamisen osoittaminen: Opintojen päättymisen nivelvaiheet ovat vajavaiset. Itsearviointi:

MONIALAINEN YHTEISTYÖ

Osaamistavoitteet	Arviointikriteerit	Osaamisen tunnistaminen ja osoittaminen
Erityisopettaja: toimii erityisopetuksen asiantuntijana sekä omassa oppilaitoksessa että oppilaitoksen ulkopuolisissa verkostoissa.	Erityisopettajaopiskelija: toimii erityisopetuksen asiantuntijana. toimii vuorovaikutuksessa erilaisten yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen kanssa. rakentaa verkostoja oman työnsä ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi.	Osaaminen ja kokemus Teemasta: Verkostoituminen tällä hetkellä oman oppilaitoksen sisällä ja hamk opiskelijoiden kanssa. Oppimistavoitteet ja osaamisen osoittaminen: Laajentaa verkostoja muihin oppilaitoksiin ja alan toimijoihin. Itsearviointi:

HARJOITTELU ERITYISOPETUKSESSA

Osaamistavoitteet	Arviointikriteerit	Osaamisen tunnistaminen ja osoittaminen
Erityisopettaja: osaa suunnitella, toteuttaa, arvioida ja konsultoida erityisopetusta erilaisissa toimintaympäristöissä kokeilee ja soveltaa erityispedagogisia toimintamalleja ottaen huomioon opiskelijan yksilölliset tavoitteet.	Erityisopettajaopiskelija suunnittelee opetuskokonaisuuden erityisopetuksen näkökulmasta. toteuttaa erityisopetusta ja opiskelijan pedagogista tukea. huomioi opetuksessaan erityiset opetus- ja opiskelujärjestelyt. hyödyntää opetuksessaan ja ohjauksessa tieto- ja viestintätekniikkaa. huomioi yksilöllisiä opetuksellisia tarpeita. arvioi opiskelijoiden oppimista ja osaamista sekä tukee opiskelijoiden itsearviointitaitojen kehittymistä. toimii erityisopettajan ammattietiikan ja eettisten periaatteiden mukaisesti kykenee reflektoimaan omaa toimintaansa ammatillisena erityisopettajana. tunnistaa omia vahvuuksiaan sekä kehittämiskohteitaan erityisopettajana ja osaa ottaa ne huomioon.	Osaaminen ja kokemus Teemasta: Opetusharjoittelu tapahtu kone ja metallialalla. Lisäksi käyn seuraamassa kahden erityisoppilaitoksen opettajan työskentelyä. Oppimistavoitteet ja osaamisen osoittaminen: Oppia uusia ohjaus ja tuki toimia. Saada itselle motivaatiota jatkaa opetus tehtävissä. Itsearviointi:

HOPS HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA

Osaamistavoitteet	Arviointikriteerit	Osaamisen tunnistaminen ja osoittaminen
Erityisopettaja: tuntee HOPS- ja HOJKS-prosessien lainsäädännöllisen taustan ja tutkinnon perusteet ja muut määräykset. tuntee henkilökohtaistamisprosessien tavoitteet, sisällöt ja käytännöt. pystyy toteuttamaan, arvioimaan ja kehittämään oman oppilaitoksensa henkilökohtaistamisprosesseja. osaa toimia monialaisissa verkostoissa opiskelijan opintojen edistämiseksi.	Erityisopettajaopiskelija: soveltaa henkilökohtaistamista ammatillisessa koulutuksessa. osaa laatia erityisopiskelijalle HOPSin ja HOJKSin lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. kykenee analysoimaan ja arvioimaan opiskelijaa koskevaa tietoa päätösten tekemiseksi henkilökohtaistamisprosessissa. huomioi omassa toiminnassaan ammattieettisiä arvoja ja periaatteita. osaa ottaa huomioon viestinnässä yksilön, ryhmän ja yhteisön näkökulmat sekä tekemään ratkaisuja niiden perusteella rakentaa monialaisia verkostoja työssään tunnistaa ja osaa ottaa huomioon toiminnassaan oman koulutusasteensa yksilöllistämis- ja henkilökohtaistamisprosessit	Osaaminen ja kokemus Teemasta: Päivittäin asioiden kanssa toimitaan eri tulokulmalla. Oppimistavoitteet ja osaamisen osoittaminen: Oma- ja ohjaavan opettajan arviointi:

ERITYISOPETUS JA YHTEISKUNTA

Osaamistavoitteet	Arviointikriteerit	Osaamisen tunnistaminen ja osoittaminen
Erityisopettaja: tuntee HOPS- ja HOJKS-prosessien lainsäädännöllisen taustan ja tutkinnon perusteet ja muut määräykset. tuntee henkilökohtaistamisprosessien tavoitteet, sisällöt ja käytännöt. pystyy toteuttamaan, arvioimaan ja kehittämään oman oppilaitoksensa henkilökohtaistamisprosesseja. osaa toimia monialaisissa verkostoissa opiskelijan opintojen edistämiseksi.	Erityisopettajaopiskelija: soveltaa henkilökohtaistamista ammatillisessa koulutuksessa. osaa laatia erityisopiskelijalle HOPSin ja HOJKSin lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. kykenee analysoimaan ja arvioimaan opiskelijaa koskevaa tietoa päätösten tekemiseksi henkilökohtaistamisprosessissa. huomioi omassa toiminnassaan ammattieettisiä arvoja ja periaatteita. osaa ottaa huomioon viestinnässä yksilön, ryhmän ja yhteisön näkökulmat sekä tekemään ratkaisuja niiden perusteella rakentaa monialaisia verkostoja työssään tunnistaa ja osaa ottaa huomioon toiminnassaan oman koulutusasteensa yksilöllistämis- ja henkilökohtaistamisprosessit	Osaaminen ja kokemus Teemasta: Osaaminen nuorten ja aikuisten hojks prosesseista ja lain säädännöstä. Oppimistavoitteet ja osaamisen osoittaminen: Seurata aktiivisesti ammatillisen koulutuksen lain ja toteutuksen uudistumista. Toimia aktiivisesti uusien toimintatapojen ohjauksellisena tukena niin opiskelijoille kuin opettajille. Oma- ja ohjaavan opettajan arviointi: