Tähtitiimin blogissa oli mielenkiintoista ja opettavaista SI-häiriötä käsittelevä osio.
Kyseisen häiriön tunnistaminen on haastavaa, koska ilmenemismuodot täyttyvät muissakin diagnooseissa. Pitänee tiedustella kuinka yleistä on meidän oppilaitoksessa.
SI-häiriö ei ole sairaus
Sensorisen integraation häiriö (SI-häiriö) siis haittaa aivojen toimintaa Aivot eivät toimi luonnollisella tavalla. Ne eivät jäsennä tai käsittele aisti-impulssien virtaa parhaalla mahdollisella tavalla. Jos sensorinen integraatio ei toimi, oppimisesta tulee vaikeaa, itseluottamus on puutteellista ja tavallisen elämän vaatimusten ja stressin sietäminen heikkoa. Sensorisen integraation häiriö on kuin liikenneruuhka aivoissa: osa tiedoista juuttuu ruuhkaan eikä ole aivojen käytettävissä. (Ayres 2008: 87 - 88.)
SI-häiriö ei ole sairaus, mutta se voi olla yksi tekijä oppimisvaikeuksien takana. Monet oppimisvaikeudet ovat seurausta heikosta sensorisesta integraatiosta. Se ei vaikuta älykkyyteen, mutta vaikeuksia voi ilmetä esimerkiksi ideoinnissa ja opitun yleistämisessä. SI-häiriöisen lapsen taitoalueet kehittyvät epätasaisesti, joten lapsi toimii jollakin alueella ikätasonsa mukaisesti, mutta jollakin toisella alueella ikäisiään heikommin. (Ayres 2008: 89, 91.)
SI-häiriön tunnistaminen
SI-häiriön syistä tiedetään vähemmän kuin sen hoidosta, ja sitä ei ole kovin helppo tunnistaa, sillä se ilmenee hyvin eri tavalla eri ihmisillä. Yleisiä ilmenemismuotoja ovat seuraavat:
· yliaktiivisuus ja keskittymisvaikeudet
· käytösongelmat
o haastava lapsi
o herkkä loukkaantumaan
o vaikea sietää stressiä
· puheen ja muun kehityksen viiveet
· lihasjänteyden ja koordinaation vaikeudet
o puutteellinen keho- ja painovoima-aistin ongelmat aiheuttavat kömpelyyttä
· oppimisvaikeudet koulussa
o lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen vaikeaa, koska se vaatii monipuolista aistitietojen yhdistelyä
· murrosiässä vaikuttaa itsetuntoon ja keskittymiskykyyn
o tiettyjen toimintojen välttelyä
o tehtäväsarjojen suunnittelu vaikeaa
o tehtävän loppuun saattaminen vaikeaa
o keskeytykset vaikeuttavat toimintaa ja häiritsevät keskittymistä.
Erilaiset aistimukset liittyvät yhteen ja muodostavat monimutkaisia toimintoja, joita ihminen tarvitsee oppiakseen ja ollakseen onnellinen. (Ayres 2008: 94 - 98.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti