OPETUSHARJOITTELU

Harjoittelu paikka

Torstai 13.10.2016 aloitin opetusharjoittelun Koulutuskeskus Salpauksen Levyseppä Hitsaaja koulutuksessa. Opetusharjoittelulle en " virallista" päättymispäivää ole laittanut, koska saman sisältöistä opetusta ja haasteista on omassakin opetuksessa Talotekniikassa. ( Elinikäistä oppimista).

Opetusharjoittelu päättyy tänään 17.2.2017, mutta työskentely yksikökössä tulee jatkumaan. Missä laajuudessa on vielä tässä muuttuvassa tilanteessa epäselvää.

Kiitos Katsastajankadun opetushenkilöstölle opetusharjoitteluun osallistumisesta ja ohjauksesta.

Ohjaavana Opettajan toimii Minna Keskinen ja opetusharjoittelussa Sauli Hakala. Molemmat toimivat ammatillisina erityisopettajana ja ovat molemmat suorittaneet ammatillisenerityisopettajan koulutuksen.
Koulutuskeskus Salpauksessa on valtiovallan säästöistä johtuen vähennetty merkittävästi opettajia ja muuta tukihenkilöstöä . Miten ja missä muodossa vähennykset vaikuttavat erityisentuen toteuttamiseen? Tässä vaiheessa on haastavaa kommentoida, koska vähennykset jatkuvat tämän hetken tiedon mukaan vuoteen 2018.

Pedagoginen ikkuna on muuttunut oleellisesti opettajien vähentyessä. Uutena ohjauksellisena resurssina Koulutuskeskus Salpaus käyttää Taitovalmentajia. Taitovalmentajat toimivat ei virkasuhteisina ja järjestäytyvät työnantajan määräämiin ohjauksellisiin tavoitteisiin.

Taitovalmentaja erityisentuen antajana

Taitovalmentaja on alansa ammattihenkilö, joka työskentelee ilman pedagogista vastuuta. Suorittaa ohjauksellisia tai valmentavia tehtäviä " vastuu opettajan antamien ohjeiden mukaisesti". Kyseessä ei ole kaksoisopettajuus vaan taitovalmentaja työskentelee opiskelijoiden kanssa, myös täysin itsenäisesti. Taitovalmentajat eivät käytä julkistavaltaa eli eivät arvioi, kurinpidolliset toimenpiteet ja eivätkä käytä oppilashuoltojärjestelmää.

Harjoittelupaikassa näitä taitovalmentajia oli ainakin neljä. Pääsääntöisesti heidän vastuulla oli työsalin oppimisympäristöstä vastaaminen.
Haasteena näen miten yksilöllinen ohjaus ja opetus toteutuu ja eritoten millä kompetenssilla taitovalmentaja osaa vastata kognitiivisiin haasteisiin, koska pedagogista vastuuta ei ole.

Harjoittelupaikassa on ennen ollut erityistä tukea vaativille oma ryhmä, jota on opettanut erityisopettaja tarvittavin lisäresurssein.
Integroinnin tuloksena tämän mallinen ryhmittely on lopetettu. Se miten erityistä tukea vaativien yksilölliset tarpeet ovat integroinnin yhteydessä parantuneet tai heikentyneet on minulle epäselvää.
Peilatessani pienryhmä työskentelyn muuttamista isompaan ryhmään voi se huonosti hoidettuna heikentää erityisentuen antamista ja aiheuttaa ryhmätasoisia ongelmia, jotka voivat näkyä eritoten negatiivisena keskeyttämisinä.


Opetusharjoittelusuunnitelma

Opetusharjoittelun tavoitteena on lisätä erityispedagogista osaamista ja käytänteitä.
Tutustua Koulutuskeskus Salpauksen yksilöllisen opintopolun luomiseen ja opintojen tukemiseen..
Lisäksi etsin työkaluja keskeyttämisuhassa olevien opiskelijoiden tukemiseen.
Myös "huippuoppilaiden" huomioiminen on  keskeinen tavoite (alisuoriutuminen).

Harjoittelu paikassani opintojen negatiiviset keskeyttämiset ovat todellinen haaste?

Ensimmäisen vuoden opiskelijoita 2016 on 88  ja kaikkiaan opiskelijoita on 250 opiskelijaa 1-3 luokilla.
Hojksattujen osuus on 1-3 luokilla 65 opiskelijaa eli n. 26% . Yleisin käytössä oleva syykoodit ovat hahmottamishäiriöt, kielelliset ongelmat ja 2,4 ja 12 muu syy.
Hojks prosessi ei poikkea oleellisesti yleisistä Koulutuskeskus Salpauksen ohjeistuksesta ja käytänteistä.

Erityisentuen huomioiminen

HOJKS

Erityisentuen suunnittelun työkaluksi tehdään kirjallinen (HOJKS) henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Sen laaditaan moniammatillisessa yhteistyössä.
HOJKSIN tulee korostaa oppilaan asemaa oman opiskelunsa subjektina ja rakentaa yksilöllinen joustava opintopolku tutkinnonsuorittamisen näkökulmasta. Lisäksi tuetaan formatiilistä tavoitetta eli kasvua aikuisuuteen, työelämään ja kotoa irtaantumiseen.
HOJKSISSA tulee huomioida, että toimenpiteet tuottavat vastetta, jos toimenpiteet eivät tuota haluttua tulosta (vastetta) on toimenpiteitä muutettava eli HOJKS elää opiskelijan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Tavoitteena on, että oppimisesta muodostuu koko elämän mittainen prosessi.

Erityispedagogisia menetelmiä 

Opiskelijan opintojen eteneminen määritellään tutkinnonperusteissa. Voimassa olevat tutkinnonperusteet painottavat vahvasti työelämälähtöisyyttää ja osaaminen tulisi ensisijaisesti osoittaa "oikeissa töissä". Oppilaitoksen valmistavankoulutuksen tulisi tukea tai täydentää ammatillistaosaamista.
On kahdenlaista oppimiskykyä. Tietojen oppimista ja taitojen oppimista. Jotta nämä molemmat etenevät halutusti on hallittava laaja-alaisia kongitiivisia kykyjä.
Ammatillisen koulutuksen pedagoginen haaste on saada opitut tiedot muuttumaan taidoksi eli ammatilliseksi osaamiseksi.

Joustavuutta

Tähän haasteeseen on vastattu joustavalla yksilöllisellä opintopolulla. Joustavuus ei tarkoita helppoutta vaan vaatii opettajalta laaja-alaista osaamista ja ohjausta. Yksilöllistä polkua suunnitellessa tulisi opettajalla olla käsitys missä ja millaisissa vaiheissa opiskelija toimii ja selviytyy itsenäisesti. Toteututtamis vaiheessa olisi tunnistettava mihin oppilas kykenee ohjattuna tai autettuna.
Tätä toteutus vaiheen tarkastelua ja tunnistamista tulisi suorittaa alkuvaiheessa useasti työssäoppimipaikalla ja varmistaa ohjauksellisten resurssien riittävyys. Lisäksi työssäoppimisen ohjaajille tulisi selventää yksilöllisesti opiskelijan tavoitteet.

Muita käytössä olevia erityispedagogisia menetelmiä

Tekemällä oppiminen

" Virheiden kautta oppii varmasti", " Harjoitus tekee mestarin", "Toistoja ja Toistoja".
Näitä fraasejahan sitä rekistöröi opetus kentällä. Oletettavasti opettajat tarkoittavat fraaseilla, että harjoituskertojen määrää lisätään, vauhtia vähennetään, pilkotaan tavoite pinempiin palasiin ja edetään positiivisuuden kautta. Toistaminen on hyvä keino oppia asioita, mutta vain johonkin rajaan saakka. Jos toistot eivät tuota haluttua tulosta on mietittävä uusia tulokulmia. Etsitään vahvuuksia ja löydetään osaaminen vahvuuksien kautta.
Atto aineiden integraatiota voisi mielesätni lisätä ja tukisi tekemällä oppimista. Sehän voisi olla nykyaikainen kisälli-oppipoikamallli.

Laajennettu työssäoppiminen

" Joissakin tapauksissa opiskelijalle on saatu koulukeskeytämisen uhka päättymään laajennetulla työssäoppimisella" eli motivaatio ja osaaminen on edennyt positiiviseen suuntaan. Oppilas ei osallistu oppilaitoksessa opiskeluun perusopetussuunnitelman mukaisesti.
Opiskelija on kokenut työssäoppimisen oikeaksi työksi ja kertoo viihtyvänsä.
Jos kyseistä vaihtoehtoa ei olisi ollut tarjolla hän olisi lopettanut opinnot.

Joissakin tapauksissa laajennettu työssäoppiminen koetaan muiden opiskelijoiden kannalta epäoikeuden mukaiseksi. " Miksi meidä pitää olla täällä" " Minäkin alan lintsaamaan".
Mielestäni laajennettua työssäoppimista tulee käyttää, mutta on osattava ja otettava huomioon sen käänteiset vaikutukset, koska kyseessä on yksilötason ratkaisu ei muiden tule kokea sitä motivaatiota alentavana.

Mitä opin ja miten hyödynnän oetusharjoittelun antia?

Opin, että toimintatavat, opettajat ja kulttuuri poikkeaa paljonkin Talotekniikan oppimisympäristöstä. Talotekniikassa ei ole taitovalmentajia ja erityisentuen opiskelijoiden määrät ovat pienemmät, mutta haasteet samanlaiset.
Erityipedagogisissa toimintamalleissa olisi kehitettävää ja yhtenäistettävää, mutta jatkuvassa muutoksessa ja muuttuvissa oppimisymäristöissä on hyvin haastavaa luoda " johdonmukaista erityipedagogista ilmapiiriä".
Huolestuttavinta on!
Saavatko erityistätukea vaativat opiskelijat heille suunnattuja ohjuksellisia palveluita täysimääräisesti ja laadukkaasti?
Ovatko hojksien seurannat (vaste) ajantasalla ja tavoitteellisesti suunniteltuja?
Onko kaikille hojkseille kognitiivisia perusteita?
Osallistuuko erityisentuen opetukseen koulutetut ja motivoituneet opettajat?
Voisiko erityisenopetuksessa ottaa askeleen taakse integroitumisesta ilman stigmasoitumista?


Kiitos ja kysymyksiä Erityisopettaja Sauli Hakalalle

1. Mikä on parasta työssäsi?
Saa opiskelijan ja opettajan välille luottamuksen. Opinnot ovat edenneet halutulla tavalla.

2. Kuinka paljon hojksattuja opiskelijoita on nyt ohjauksessa?
20 hojksattua opiskelijaa 35 opiskelijasta.

3. Toimiiko hojks prosessit mielestäsi?
Erityisentuen tarvetta ei ole riittävästi. Resurssit riittämättömät.

4. Mitä parannus ehdotuksia hojks prosessiin esittäisit?
Lisää resursseja. Kaksoisopettajuutta ja yksilöllistä ohjausta.

5. Ketä ovat Taitovalmentajat?
Alansa ammattihenkilöitä. Erilaisilla taustoilla. Vähintään opetettavan alan peruskoulutuksen saaneita.

6. Mikä on Taitovalmentajien pedagoginen vastuu on koulutuksessa?
Ei mitään vaan ohjauksellinen vastuu.

7. Kohdistuuko korotettu (hojks) opiskelija maksu sitä tarvitseville "ammattiaineissa"?
Eurot tulisi kohdentaa tasapuolisemmin ja  yksilöllisemmin.


8. Jaksatko työssäsi eläkkeelle asti?
Toivon mukaan.

9. Kerro omin sanoin miten jaksat työssäsi eläkkeelle?
Harrastan liikuntaa kolme kertaa viikossa.
Hyvä työympäristö kaikkineen.
Euroilla ohjaaminen (Johtaminen) vähentää työhyvinvointia.

10. Miten kehittäisit erityisopetusta omasta näkökulmasta?
Tukitoimien lisääminen, pienemmät ryhmäkoot tarpeiden mukaan, integraation kehittäminen erityistuessa.

11. Millaisia yksilöllisiä opintopolkuja teillä on käytössä?
Yo-polku 2v


13. Millaisia opintopolkuja tulisi mielestäsi olla?
Rautarakenne ja teollisuus asentaja (rakennustyömaa, teollisuus)
Koneistaja
Kunnossapito asentaja
Robotiikka, automaatio ja pneumatiikka asennus
Hitsaajan polku IW ( Teollisuusputkisto hitsaaja ja asentaja)



14. Onko työssäoppimispaikkojen saaminen haastavaa vai helppoa?
Kohtalaisen helppoa. Suhdanteiden mukaan.



15. Suoritetaanko ammattiosaamisen näytöt työelämässä?
Valtaosa. Työssäoppimisjaksojen aikana.


16. Kiitos haastattelusta!